Ole loistava netissä - koulujen työkalupakki digiturvallisuuteen

Älä lankea feikkiin

Oppitunti 3: Onko tuo oikeasti totta?

Tällä keskustelevalla oppitunnilla oppilaat tutustuvat luotettavaan tietoon ja pohtivat millaisia asioita on otettava huomioon tiedon luotettavuutta arvioitaessa.

Tavoitteet

  • Oppilas tutustuu tiedon luotettavuuden arviointiin ja siinä hyödynnettäviin työkaluihin.

  • Oppilas pohtii, miten tietyt asiat, kuten asiantuntemus ja motiivi vaikuttava tiedon luotettavuuteen.

  • Oppilas harjoittelee käyttämään neljää kysymystä lähteiden luotettavuuden arvionnin tukena.

  • Oppilas ymmärtää, että tietyssä aiheessa uskottava lähde ei välttämättä ole sitä muissa aiheissa.

  • Oppilas oppii, että tiedon luotettavuutta arvioitaessa on usein tarpeen tutustua useaan eri lähteeseen.

Taustaa medialukutaidosta

Medialukutaidon keskiössä on taito arvioida erilaisten lähteiden luotettavuutta. Oppilaiden on hyvä oppia, että tietoa saadaan monista paikoista (ei vain oppikirjoista) ja tiedon todenperäisyyttä voi pohtia esimerkiksi erilaisten kysymysten avulla. Kriittistä medialukutaitoa tarvitaan kaikenlaisen median analysointiin. Tällä oppitunnilla harjoitellaan arvioimaan yhdenlaisia lähteitä, mutta samaa osaamista voi myöhemmin soveltaa erityisiin tekstilajeihin kuten uutisten tai tieteellisen tiedon analysointiin.

Sanasto

  • Asia tai henkilö, jonka voi uskoa olevan totta. Uskottava henkilö pystyy esittämään todisteita, ja voit luottaa siihen, että hän puhuu totta.

  • Erityistaitoa tai -tietoa tietystä asiasta; asiantuntijoilla on asiantuntemusta.

  • Syy siihen, että joku tekee jotakin; aikomus.

  • Joku tai jokin, joka antaa tietoa.

  • Henkilö, joka on tunnettu siitä, että hän julkaisee säännöllisesti videoita blogissa tai sosiaalisessa mediassa.

Keskustellaan

Mikä tekee jostakin tai jostakusta uskottavan tai luotettavan?

Teet joka päivä päätöksiä siitä, mihin uskot ja mihin et. Oliko näkemäsi video luotettava? Yrittikö se vakuuttaa sinut jostakin? Puhuuko isoveljesi totta vai kiusaako hän vain sinua? Onko ystävästäsi kuulemasi huhu totta?

Mitä teet, kun yrität päättää, puhuuko joku totta?

Käytätkö jo vaikkapa joitain näitä vihjeitä?

  • Mitä tiedät henkilöstä?

    Tiedät esimerkiksi luokkatovereistasi aika paljon; onko luokkatoverisi todella hyvä jossakin, onko hän puhunut yleensä totta, onko hän kova laskemaan leikkiä tai onko hänellä tapana ilkeillä. Siksi siis yleensä tiedät, milloin hän on tosissaan, milloin hän vitsailee tai milloin hän valehtelee.

  • Mitä henkilö tietää sinusta?

    Esimerkiksi vanhempasi tietävät, millaisesta ruoasta vatsasi tulee kipeäksi. Televisiomainokset eivät tiedä. Siksi noudatat vanhempiesi neuvoja siitä, mitä kannattaa syödä.

  • Äänensävy ja ilmeet?

    Tiedät esimerkiksi, että ystäväsi tarkoittaa toista kuin sanoo, jos hän pyörittelee silmiään ja käyttäytyy sarkastisesti kertoessaan, että hänellä oli kamalaa uudessa skeittipuistossa.

  • Tilanne?

    Kun esimerkiksi pelleilette ystävien kesken ja joku kiusaa sinua uudesta hiustyylistäsi, tiedät sen olevan pelkkä vitsi. Jos taas joku koulussa sanoo täsmälleen samat sanat nolatakseen sinut koko luokan edessä, se on loukkaus.

Kun saamme tietoa erilaisista medialähteistä, kuten videolta, televisiossa esiintyvältä henkilöltä tai nettisivustolta, emme tunne lähdettä henkilökohtaisesti, eikä lähde tunne meitä.

Emme välttämättä ole varmoja siitä, pitäisikö meidän uskoa häntä. Jopa silloin, kun joku tuttu lähettää meille tekstiviestin emmekä pysty tekemään tulkintoja kasvojen ilmeiden tai äänensävyn perusteella, emme välttämättä ole varmoja, mitä hän tarkoittaa

Luotettavuudessa ei myöskään ole pelkästään kyse siitä, ketä me uskomme. Kyse on myös siitä, mihin me uskomme. Saamme ajatuksia maailmasta monenlaisista paikoista, emme vain suoraan ihmisiltä.

Medialla on tärkeä rooli siinä, millaisia oletuksia tai uskomuksia meillä on tietyistä asioista; jos ajattelet vaikka miltä tieteilijä, poliisi tai sairaanhoitaja näyttää, sinulla saattaa olla tietynlainen ennakko-oletus sen perusteella, mitä olet nähnyt vaikkapa elokuvissa, videoilla tai sarjakuvissa. Aina mielikuva ei vastaa kuitenkaan todellisuutta - siksi myös omien oletusten ja uskomusten paikkansapitävyyttä on hyvä välillä kyseenalaistaa.

Luotettavuus on harvoin täydellinen paketti.

Useimmilla lähteillä on vahvuuksia ja heikkouksia. Siksi parhaat vastaukset saadaan usein kysymällä monilta lähteiltä ja vertailemalla saatuja vastauksia. Silloin meidän on esitettävä kysymyksiä, joihin tutustutaan yhdessä seuraavaksi tarkemmin.

Huomautus opettajalle: Käy seuraava osuus oppilaiden kanssa keskustellen läpi. Voitte kirjata plussia ja miinuksia vaikka taululle. Apuna voitte käyttää esimerkkitaulukkoa.

Jos haluaisitte suosituksen uudesta loistavasta videopelistä, kysyisittekö isoäidiltänne? Tai toisin sanoen, uskotteko, että isoäiti olisi luotettava tietolähde videopelejä koskevissa asioissa? Luotettava lähde on sellainen, joka antaa meille täysin varmasti täsmällistä ja oleellista tietoa.

Tehdään yhdessä plussista ja miinuksista lista, josta käy ilmi, mitä hyötyjä ja haittoja olisi siinä, että pyytäisimme isoäidiltä neuvoja videopeleistä.

Mitä plussia keksimme? Entä mitä miinuksia?

Tarkastellaanpa listaa vähän tarkemmin.

Tällaisen listan avulla voimme jo arvioida tiedon luotettavuutta, sillä olemme saaneet tietoa lähteen, eli tässä tapauksessa isoäidin, asiantuntemuksesta sekä motiivista. ”Asiantuntemus” on erityistaitoa tai -tietoa tietystä asiasta; asiantuntijoilla on asiantuntemusta. ”Motiivi” on jonkun aikomus, syy sanoa tai tehdä jotakin.

Mitkä listan kohtdat kertovat isoäidin motiiveista? Mitkä asiat kertovat jotain hänen asiantuntemuksestaan? Onko tämän plus- ja miinuslistan isoäiti siis uskottava tietolähde siitä, mikä uusi videopeli kannattaa hankkia?

Isoäiti tuskin valehtelisi, mutta voi olla, että olisi luultavasti parempi kysyä asiaa joltakulta, joka välittää meistä ja joka myös tietää jotain pelaamisesta ja siitä, millaisista peleistä pidämme.

Asiantuntemusta on monenlaista: Saatamme esimerkiksi tietää, että isä on loistava kokki mutta ei tiedä mitään muodista, tai että valmentajamme tuntee koripallon mutta ei voimistelua, tai että isoäiti osaa korjata melkein minkä tahansa lelun mutta ei tiedä mitään videopeleistä. Se, että henkilö on asiantuntija yhdessä asiassa, ei tee hänestä asiantuntijaa kaikessa.

Harjoitellaan tätä seuraavaksi!

Tehtävä

Tarvittavat materiaalit:

  • Muistiinpanovälineet

01 Oppilaiden tehtävänä on laatia oma lista plussista ja miinuksista seuraavan ohjeistuksen mukaisesti:

Kuvittele, että haluat tietää, miten voisit tulla paremmaksi jalkapallossa. Tee näistä vaihtoehdoista plus- ja miinuslistat, jotta voit tehdä päätöksen lähteen luotettavuudesta:

  • isoäitisi

  • paikallisen, hyvin menestyneen koripallojoukkueen valmentajan blogi

  • jalkapallojoukkueesi paras pelaaja

  • nettisivu, jolla myydään jalkapallokenkiä ja annetaan neuvoja

  • videot, joilla opetetaan jalkapallon harjoitustekniikoita.

02 Keskustelkaa yhdessä lähteiden vahvuuksista ja heikkouksista.

Voitte käyttää seuraavia kysymyksiä keskustelun tukena:

  • Onko listalla joku, joka osaisi opettaa mutta joka ei ehkä tunne jalkapallotaitoja?

  • Onko listalla joku, joka on jalkapalloasiantuntija mutta joka ei ehkä osaa opettaa?

  • Onko listalla joku, jonka neuvoihin näyttää aina kuuluvan jonkin ostaminen?

  • Onko listalla joku, joka tuntee jalkapallon mutta joka ei tunne sinua tai niitä taitoja, joita sinun on kehitettävä?

03 Arvioikaa yhdessä lähteiden luotettavuutta kolmen vaiheen avulla.

Vaihe 1: Käytä tervettä järkeä

  • Kysy: Onko se loogista – onko siinä järkeä?

  • Jos a) näkemässäsi ei ole järkeä, b) tiedät, ettei se ole totta omien kokemustesi perusteella, tai c) se ei vain sovi yhteen jo tietämiesi faktojen kanssa, sinun ei tarvitse ryhtyä lisätoimiin. Kyseinen lähde ei ole uskottava.

Vaihe 2: Kysy kysymyksiä

Ei mitä tahansa kysymyksiä, vaan nämä neljä:

  • Asiantuntemus

    1) Tunteeko tämä lähde minut tai välittääkö lähde minusta?

    Vastaus tähän kysymykseen riippuu siitä, mitä tietoja etsit. Jos tarkistat tietoa siitä, että muoviset vesipullot saastuttavat merta, ei ole väliä, tunteeko lähde sinut vai ei. Jos taas sivustolla luvataan, että tulet rakastamaan yrityksen uutta lelua, lupaus olisi uskottava vain silloin, jos yritys tietäisi, millaisista leluista, peleistä tai aktiviteeteista pidät.

    2) Tietääkö tämä lähde paljon tästä aiheesta? Miten lähde on oppinut tietonsa?

    Yksinkertaisiin kysymyksiin, joihin on vain yksi vastausvaihtoehto (kuten ulkolämpötila tai tietyn popkappaleen laulajana tunnetun julkkiksen nimi), nopealla tiedonhaulla netissä voi löytää yleensä uskottavaa tietoa.

    Jos taas kysymys on monimutkainen, olisi parempi aloittaa sellaisista lähteistä, kuten henkilöistä tai ryhmistä, joilla on paljon kokemusta tai oikeaa tietoa aiheesta esimerkiksi koulutuksen perusteella.

  • Motiivi

    3) Mitä tämä lähde haluaa minun tekevän tai uskovan, ja miksi lähde haluaa minun tekevän tai uskovan niin?

    Ansaitseeko lähde rahaa, jos noudatat neuvoja? Luuletko esimerkiksi, että somevaikuttaja saa palkkion, jos ostat tuotteen, jota hän käyttää tai josta hän puhuu? Käyttääkö ammattiurheilija tietynmerkkisiä kenkiä tai paitoja vain siksi, että hän pitää kyseisestä merkistä, vai siksi, että hänelle maksetaan kyseisen merkin edustamisesta?

    Raha voi usein olla yksi syy siihen, miksi jokin logo tai tuotemerkin nimi näkyy videolla tai mainoksessa – se voi vaikuttaa siihen, mitä vaikuttaja tai urheilija kertoo sinulle (ja mitä hän ei kerro). Nämä ihmiset eivät luultavasti halua loukata sinua, mutta on mahdollista, että rahan tienaaminen on heille tärkeämpää kuin se, että he kertoisivat sinulle kaikki faktat tai sanoisivat, mikä on sinulle hyväksi.

    4) Kuka hyötyy ja kuka voi kärsiä, jos ihmiset uskovat tätä lähdettä?

    Tätä ei ole aina helppo tietää. Tässä on esimerkki: Kuvittele mainos sovelluksesta, joka lupaa tehdä sinusta paremman oppilaan.

    Mitkä ovat mahdolliset hyödyt? Sovelluksen valmistaja hyötyisi, jos ostaisit sovelluksen, koska tällöin hän saisi rahaa. Ja sinä saatat hyötyä, jos sovellus todella auttaa sinua.

    Kuka voisi kärsiä, jos uskoisit mainokseen? Saattaisit tuhlata rahojasi, jos ostit sovelluksen. Saattaisit myös käyttää aikaa väärien asioiden harjoitteluun, jolloin koulumenestyksesi kärsisi. Tai saattaisit luottaa sovellukseen, joka pystyy vain arvailemaan tarpeitasi, etkä esimerkiksi pyytäisi apua opettajaltasi, joka todella tietää mikä auttaa sinua oppimaan.

Vaihe 3: Vahvista

  • Kysy: Vahvistavatko muut uskottavat lähteet sen, mitä tämä lähde sanoo?

  • Tehtävänä ei ole vain tarkistaa lisää lähteitä. Tarkoituksena on etsiä erilaisia lähteitä. Jos et löydä erilaisia uskottavia lähteitä, jotka ovat samaa mieltä jo tarkistamasi lähteen kanssa, sinun ei pitäisi uskoa kyseistä lähdettä.

Ydinasiat

Kysymykset ovat ystäviämme. Kun kysyt hyviä kysymyksiä lähteistä ja niiden antamista tiedoista, saamasi tiedot ovat paljon parempia.

Mitä useampia lähteitä käytät, sitä parempi. Muista myös, että hyvä lähde yhdestä aiheesta ei tarkoita, että lähteestä saa luotettavaa tietoa joka aiheesta.

Palaute

  1 min

Seuraava materiaali