Ole loistava netissä - koulujen työkalupakki digiturvallisuuteen

Älä lankea feikkiin

Oppitunti 4: Epäluotettavan tiedon tunnistaminen netissä

Oppitunnilla oppilaat harjoittelevat arvioimaan nettisivujen sekä niillä olevien tietojen luotettavuutta tarkkailemalla vihjeitä ja kysymällä keskeisiä tiedon arviontiin liittyviä kysymyksiä.

Tavoitteet

  • Oppilas harjoittelee tunnistamaan vihjeitä, jotka viittaavat siihen, että uutinen tai tietolähde on harhaanjohtava.

  • Oppilas oppii käyttämään kysymyksiä ja huolellista havainnointia lähteen luotettavuuden arvioimisessa.

  • Oppilas ymmärtää, miten tärkeää on tarkistaa lähteen luotettavuus ennen tiedon jakamista eteenpäin.

  • Oppilas tietää, miksi olisi hyvä ottaa tavaksi arvioida kaiken vastaantulevan tiedon luotettavuutta, eikä vain silloin kun jo valmiiksi epäilemme tiedon luotettavuutta.

Taustaa medialukutaidosta

Epäluotettavan tiedon tunnistaminen on medialukutaidon keskiössä. Digiympäristöissä liikkuu paljon mis- ja disinformaatiota, jonka keskellä oppilaiden on hyvä oppia navigoimaan. Kriittinen suhtautuminen netissä liikkuvaan tietoon suojaa sekä oppilaiden hyvinvointia kuin myös turvallisuutta.

Oppitunnista

Oppitunnin tehtävät voi toteuttaa joko yksilö- tai paritehtävinä tai koko luokan kanssa keskustellen. Jos päätät toteuttaa tehtävät yksilö- tai paritehtävinä, tulosta tehtävissä tarvittavat kuvat ja monisteet oppilaille valmiiksi. Koko luokan kanssa toteutettaessa oppitunnin tehtävät voi heijastaa taululle, josta ne voidaan käydä läpi yhdessä.

Sanasto

  • Valheellinen; toiminta tai viesti, jonka tarkoituksena on huijata, huiputtaa tai valehdella jollekin.

  • Tietoa, jonka tarkoituksena on tahallisesti johtaa ihmisiä harhaan tai pettää heitä. Disinformaatiota voi olla esimerkiksi poliittinen propaganda. Kutsutaan usein myös ”valeuutisiksi”.

  • Väärää, valheellista, harhaanjohtavaa tai epätarkkaa tietoa, jota kuka tahansa meistä voi vahingossa levittää netissä ja somessa.

  • Faktat tai esimerkit, jotka osoittavat jonkin asian olevan totta tai valetta.

  • Henkilö, joka ei heti usko kaikkea, vaan haluaa saada lisää tietoa ja ajatella tarkemmin ennen päätösten tekemistä tai jonkin väitteen uskomista.

Keskustellaan

Oletko koskaan pelannut sellaista peliä, jossa etsitään kuvaan piilotettuja virheitä?

Joskus uutisten kanssa on toimittava juuri niin. Kun katsot todella tarkkaan, voit löytää eroja, virheitä tai vihjeitä, joiden avulla voit päätellä onko kyseessä valheellinen tai harhaanjohtava juttu vai faktaan ja oikeaan tietoon perustuva uutinen.

On paljon ihmisiä ja ihmisryhmiä, jotka uskovat johonkin niin palavasti, että he vääristelevät totuutta saadakseen meidät uskomaan samoin kuin hekin. Kun heidän vääristelynsä naamioidaan uutiseksi, kyse on väärästä tiedosta eli disinformaatiosta.

Jotkut ihmiset eivät opettele tunnistamaan valheellista tietoa, mutta jakavat sitä silti. Näin väärä tieto leviää tehokkaasti netissä. Pahimmillaan väärä tieto vaikuttaa uskomuksiimme ja sitä kautta siihen, miten toimimme tai miten suhtaudumme toisiimme. Usein väärä tieto luo ristiriitoja ihmisten välille, jolloin voi olla vaikea ymmärtää toisia, keskustella rauhallisesti ja ystävällisesti tai ratkaista ongelmia.

Jos jokin näyttää tai kuulostaa uutiselta, miten voimme erottaa, mikä on aitoa tai uskottavaa ja mikä valheellista tai harhaanjohtavaa?

Tiettyjen vihjeiden avulla voimme oppia erottamaan nämä kaksi toisistaan. Voimme myös esittää kysymyksiä, jotka auttavat meitä havaitsemaan ne asiat, jotka eivät perustu faktoihin eli tosiasioihin.

Huomautus opettajalle: Käykää oppilaiden kanssa seuraavat nettisivun luotettavuuden arviointia käsittelevät kohdat yhdessä läpi. Voit esimerkiksi heijastaa ohjeet taululle oppilaiden nähtäville ja lukea ne ääneen.

Nettisivun luotettavuuden arviointi

  1. Jutun julkaisseen sivuston URL-osoitteen (verkko-osoite) tarkistaminen.

    Jotkin valesivustot yrittävät huijata sinua valitsemalla nimiä, jotka muistuttavat aidon sivuston nimeä mutta joissa on pieniä eroja. Useimmat yritykset käyttävät lyhyitä URL-osoitteita, koska ne on helpompi muistaa ja kirjoittaa, joten jos URL-osoitteisiin on lisätty tarpeettomia kirjaimia, kyse on usein väärää tietoa välittävistä sivustoista.

    Miten voit tarkistaa, onko URL-osoite oikea uutissivusto?

    Yksi tapa on tehdä verkkohaku uutisorganisaation nimellä tai URL-osoitteella. Jos organisaatio on uskottava, monilla alustoilla hakutulosten oikealle puolelle voi ilmestyä laatikko, jossa on kuvaus organisaatiosta ja sen verkkosivuston osoite. Jos URL-osoite ei ole uskottava, usein alaspäin selaamalla näkee otsikoita, joissa sivusto ilmoitetaan valesivustoksi – tai saat selville, että sivustolle ei enää pääse.

  2. Otsikoiden tarkastaminen

    Joskus joku jakaa uutisen ilman URL-osoitetta. Näissä tapauksissa voit käyttää seuraavia vihjeitä:

    a) Juttu alkaa kuvalla jostain meitä kiinnostavasta asiasta, kuten söpöstä koirasta, julkkiksesta tai erikoisesta tempusta. Kun sitten klikkaamme juttuun, sillä ei ole juuri mitään tekemistä kuvan kanssa.

    b) Jos ihmiset pyrkivät saamaan sinut uskomaan samoin kuin hekin, he eivät anna sinun päättää asiasta itse, vaan käyttävät joskus lihavointia, ISOJA KIRJAIMIA, alleviivauksia tai huutomerkkejä, jotta pitäisit näkemääsi tärkeänä ja klikkaisit. Tätä kutsutaan klikkikalasteluksi. Oikeat toimittajat eivät käytä tällaisia tekniikoita.

    c) Jotkut yrittävät saada sinut lukemaan jonkin jutun käyttämällä otsikossa sanoja, kuten ”järkyttävä”, ”törkeä” tai ”yllättävä”. He tietävät, että tuollaiset sanat herättävät kiinnostuksemme. Oikeat toimittajat antavat uutisten puhua puolestaan. He kertovat tarinan ja antavat meidän päättää, onko se järkyttävää tai yllättävää.

    Katso esimerkiksi tätä kuvaa ja otsikkoa:

Lukematta eteenpäin, mitä luulet, että jutussa sanotaan? Miksi luulet niin? Mitkä ovat todisteesi?

Mitä sanoisit, jos sinulle kerrottaisiin että jutun järkyttävä paljastus onkin, että suurin osa opettajista tekee töiden jälkeen juuri samoja asioita kuin muutkin työntekijät? Opettajat hoitavat asioita, tekevät ruokaa, viettävät aikaa perheen kanssa, tekevät kotitöitä ja valmistautuvat seuraavaan päivään.

Olisiko juttu sellainen kuin kuvittelitkin? Ovatko kuva ja otsikko mielestäsi asianmukaisia vai harhaanjohtavia?

3. Lähteiden tarkastelu

Kun analysoimme uutisia, vihjeistä voi olla hyötyä, mutta ne eivät aina riitä. Joskus luotettavissakin uutisissa käytetään tekniikoita, joilla pyritään herättämään huomiota, mikä voi saada ne vaikuttamaan valeuutisilta. Toisinaan taas valheelliset lähteet ovat niin hyviä kopioimaan oikeita lähteitä, että on vaikea tietää, ovatko ne oikeita vai eivät. Niitä on vaikea erottaa toisistaan.

Tällöin voit selvittää lähteen luotettavuutta hakemalla netistä tietoa tiedon julkaisseen organisaation nimellä. Selvitä, missä muualla nimi esiintyy kuin organisaation omalla nettisivustolla. Tutustu, mitä näissä muissa sivustoissa sanotaan kyseisestä organisaatiosta; kerrotaanko organisaatiosta luotettavana tiedonantajana vai paljastetaanko se valesivustoksi.

Tehtävä 1

01 Päätä toteutustapa

a) Yksilö- tai paritehtävä: Jaa oppilaille tai pareille tehtävän kuvat.

b) Koko luokan yhteinen toteutus: Heijasta taululle tehtävän kuvat.

02 Pyydä oppilaita etsimään kuvista kuvien väliset eroavaisuudet. Eroja on yhdeksän.

03 Tarkistakaa, onnistuitteko löytämään kaikki eroavaisuudet.

Tehtävä 2

Tarvittavat materiaalit:

Vastaukset tehtävämonisteeseen:

Aito:

  • yle.fi

  • yle.fi/uutiset

  • mtvuutiset.fi

  • is.fi

  • iltalehti.fi

  • hs.fi/uusimmat

  • hs.fi

Feikki:

  • hs.fi.com

  • mtv.co/uutiset

  • iltaleht1.fi/uutiset

  • yle.virallinen.fi

  • iltasanomat.com

  • mtvuutiset.fi.co

01 Päätä toteutustapa

a) Yksilö- tai paritehtävä: Jaa oppilaille tai pareille tehtävämonisteet.

b) Koko luokan yhteinen toteutus: Heijasta taululle tehtävämoniste.

02 Käykää läpi seuraavan sivun vinkit nettisivun luotettavuuden arviointiin.

03 Pyydä oppilaita tunnistamaan tehtävän URL-osoitteiden joukosta aidot ja feikit.

a) Yksilö- tai paritehtävä: Oppilaat ympyröivät monisteesta mielestään oikean vastauksen.

b) Koko luokan yhteinen toteutus: Voitte käydä listan osoite kerrallaan läpi, ja pyytää oppilaita kertomaan vuorollaan, mitä mieltä ovat osoitteiden aitoudesta.

Vaihtoehtoisesti voitte toteuttaa tehtävän pienen jumpan avulla; jos oppilaat ovat sitä mieltä, että osoite on aito, tulee mennä kyykkyyn, jos taas feikki, on seistävä niin pitkänä kuin mahdollista. Voitte myös keksiä omia liikepareja.

04 Tarkistakaa yhdessä oikeat vastaukset.

Ydinasiat

Nyt kun osaat käyttää vihjeitä ja kysymyksiä väärän tiedon havaitsemiseksi ja luotettavan tiedon tunnistamiseksi, voit hyödyntää tätä osaamista aina, kun kohtaat uutta tietoa tai joku yrittää saada sinut uskomaan jotakin.

Siten sinusta tulee ajan myötä asiantuntija valheellisen tiedon havaitsemisessa netissä. Sitä kutsutaan kriittiseksi ajatteluksi, ja se on netissä toimijan supervoima.

Palaute

  1 min

Seuraava materiaali