Mistä tunnistaa luotettavan tiedon?
Tavoite
Oppilas tietää, mistä voi tunnistaa tiedon luotettavaksi tai epäluotettavaksi, ja hahmottaa tiedon ja mielipiteen eron.
Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet: L1, L4, L5
Tarvikkeet
Kuvasarja Litteä ja pyöreä Maa (pdf) heijastettavaksi taululle
Luotettavaa tietoa vai ei? -väitteet (pdf) lapuiksi leikattuna jokaiselle ryhmälle (3 hlp/ryhmä)
Luotettavaa tietoa vai ei? -opettajan versio (pdf)
Luotettavaa tietoa vai ei? -pelin ohje (pdf)
Taulu ja liitu/tussi
Ylimääräisiä tyhjiä lappuja ja kirjoitusvälineet
Tabletti, tietokone tai puhelin ja internet-yhteys jokaiselle ryhmälle
Opettajalle taustaksi
Pidä huolta, että luokassa on mahdollisimman turvallinen ilmapiiri, jossa kaikki oppilaat voivat kokea mukavaksi jakaa ajatuksiaan.
Jos tiedonhaku ei ole oppilaille kovin tuttua, voi olla hyvä idea varata aikaa tiedonhaun perusasioiden kertaamiseen.
Tutustu halutessasi etukäteen aiheeseen liittyvään opettajan taustamateriaaliin.
01
Keskustelu:
Mistä tunnistaa luotettavan tiedon?
15 min
Tehtävän kulku
Opettaja heijastaa taululle kuvasarjan Litteä ja pyöreä Maa (pdf), laittaa esille kuvan “Maa 1” ja pyytää oppilaita pohtimaan ja kommentoimaan seuraavaa väitettä: “maa on litteä”.
Onko tämä väite totta tai luotettava tieto?
Seuraavaksi opettaja laittaa esille kuvan “Maa 2” ja pyytää kommentteja väitteeseen: “maa on pyöreä”.
Onko tämä luotettava tieto?
Mistä tiedämme, että se on totta?
Entä väite “maapallo on kauniin värinen”?
Onko se luotettava tieto?
Mistä tiedämme, että kyseessä on mielipide?
Luokka keskustelee opettajan johdolla:
Mitä tarkoittaa luotettava ja epäluotettava tieto? Mitä eroa näillä on? Mistä eron tunnistaa?
Mikä on mielipide ja miten se eroaa tiedosta?
Lopuksi kerätään taululle yhdessä muistisääntöjä otsikon “Mistä tunnistaa luotettavan tiedon?” alle.
Esimerkkivastauksia
On tärkeää selvittää, mistä tieto on peräisin: kuka on kertonut tiedon? Mistä tieto on luettu tai kuultu? Löytyykö tiedolle monta luotettavaa lähdettä?
Mielipiteenkin taustalla voi olla asioita, joista on hyvä tietää: esim. onko tubettajalle tai tiktokkaajalle maksettu palkkaa siitä, että hän kehuu jotain tuotetta?
Luotettavan tiedon tunnusmerkkejä: tiedon lähde on aiheen asiantuntija, sama tieto löytyy monesta eri paikasta, tieto löytyy luotettavalta sivulta (YLE, suuret sanomalehdet, yliopistot, oppikirjat…), tieto on tuoretta.
02
Arvauspeli:
Luotettavaa tietoa vai ei?
30 min
Tehtävän kulku
Aluksi opettaja heijastaa Luotettavaa tietoa vai ei? -pelin ohje (pdf) taululle. Tämän jälkeen luokka jakautuu kolmen hengen ryhmiin. Jokainen ryhmä saa Luotettavaa tietoa vai ei? -väitteet (pdf) valmiiksi lapuiksi leikattuna.
Ryhmät tekevät tehtävän omaan tahtiinsa: Yksi lukee vuorollaan väitteen ja muut arvaavat, onko kyseessä luotettava tieto, epäluotettava tieto vai mielipide.
Kun väitteen lukenut oppilas on paljastanut, oliko arvaus oikea, ryhmä juttelee yhdessä oikeasta vastauksesta:
Mistä tiedämme, että tieto on luotettava tai epäluotettava?
Mistä väitteen tunnistaa mielipiteeksi?
Jos mietityttää, kannattaa pyytää opettaja apuun!
Mikäli jää aikaa, ryhmä voi keksiä väitteitä itse. Ryhmä keksii yhdessä yhden luotettavan tiedon, yhden epäluotettavan tiedon ja yhden mielipiteen. Väitteet kirjoitetaan lapuille oikean vastauksen kanssa, saman mallin mukaan kuin valmiissa väitteissä. Väitteet näytetään ensin opettajalle ja annetaan sitten toiselle ryhmälle arvattavaksi.
Lopuksi luokka käy yhteisesti väitteet ja oikeat vastaukset lyhyesti läpi:
Mitkä väitteistä oli helppo arvata?
Mitkä olivat vaikeampia?
Jos jää aikaa, luokka voi arvailla yhdessä oppilaiden itsensä tekemiä väitteitä.