Nettikiusaaminen

Nettikiusaaminen on kaikkea kiusatun hyvinvointia heikentävää toimintaa, jota harjoitetaan netin, kuten sosiaalisen median tai digitaalisten pelien välityksellä. 

Kiusatuksi tuleminen ei ole ikinä lapsen vika, eikä mikään oikeuta kiusaamista. Tätä on hyvä painottaa lapselle.

Kiusaaminen on paljon muutakin kuin ilkeitä kommentteja. Se on esimerkiksi ryhmästä ulossulkemista, perättömien huhujen, kuvien tai muiden yksityisten tietojen levittämistä.

Kiusaaminen on väkivaltaa, ja se voi olla lapselle todella raskas kokemus, joka aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja pahimmillaan pitkäaikaisia negatiivisia vaikutuksia lapsen ja hänen lähipiirinsä hyvinvointiin ja mielenterveyteen. ​

Kiusaamista ei tule ikinä vähätellä siksi, että se on tapahtunut netissä.

Nettikiusaaminen on valitettavan yleistä. Lapsiin kohdistuvan verkkoväkivallan yleisimmät muodot ovat ulosjättäminen keskusteluryhmistä, kiusaaminen, haukkuminen ja kiusaaminen. Näitä kokemuksia on lähes joka viidennellä (16%) lapsella.

Noin puolet lapsista (47%) on nähnyt toisen ihmisen haukkumista, kiusaamista tai pilkkaamista netissä.

Yli kolmasosa lapsista on nähnyt, että jotakuta haukutaan netissä ihonvärin, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuolen tai uskonnon takia.

Tyttöjä kiusataan, haukutaan ja pilkataan selvitystemme mukaan kaksinkertaisesti poikiin verrattuna.

Lähde: Pelastakaa Lapset, Verkkoväkivalta lasten silmin -selvitys (2025).

Nettikiusaaminen kytkeytyy usein kasvokkaiseen kiusaamiseen – koululuokassa alkanut kiusaaminen voi jatkua netissä. Kiusaaja voi toimia myös nimettömästi ja olla lapselle entuudestaan tuntematon. Nettikiusaaja voi olla myös aikuinen.

Lapset kertovat, että nettikiusaaminen voi tuntua jopa pahemmalta kuin kasvokkainen kiusaaminen, sillä sitä ei pääse pakoon edes kotona. Toisaalta osa lapsista kertoo kokevansa, että je ovat turtuneet nettikiusaamiseen, sillä sitä tapahtuu niin paljon.

Nettikiusaaminen voi saada nopeasti suuren yleisön – ikävä video tai postaus voi lähteä leviämään laajalti.

Materiaalia on myös usein vaikeaa, ellei mahdotonta poistaa. Myös anonyymit kiusaajat vaikeuttavat tilanteiden purkua.​

​

Nettikiusaaminen voi myös täyttää rikoksen tunnusmerkit, kuten

• kunnianloukkaus

• yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen

• rangaistava vihapuhe

• laiton uhkaus

• vainoaminen

• viestintärauhan rikkominen.

On hyvä tiedostaa, että jos kommentit, kuvat tai videot loukkaavat toista vakavasti, asettavat toisen merkittävän huonoon valoon tai aiheuttavat toiselle kärsimystä, ne täyttävät todennäköisesti jonkin rikoksen tunnusmerkistön. Tätä voi myös painottaa lapselle.​

Rangaistusvastuun edellytyksenä on, että tekijä on teon hetkellä täyttänyt 15 vuotta. Vahingonkorvausvastuulle ei ole kuitenkaan määritetty ikärajaa.

Huom! Sinun ei tarvitse vanhempana tietää, täyttääkö nettikiusaaminen rikoksen tunnusmerkit tehdessäsi rikosilmoitusta - asian selvittäminen on poliisin tehtävä.

​

​

​

Tässä step by step -ohjeita nettikiusaamistilanteisiin.​

1. Empatia: Kysy asiasta suoraan ja lempeästi. Moni lapsi kokee kiusaamisesta kertomisen aikuiselle vaikeaksi. Kiitä luottamuksesta ja lohduta. Tuomitse kiusaaminen ja vakuuta lapselle, että kiusaaminen on kaikissa tapauksissa aina väärin.​

2. Taustoitus: Kerää rauhassa tietoa kiusaamisesta. Pyydä lasta kertomaan, millä sivuilla tai alustoilla kiusaamista tapahtuu. Ovatko tekijä tai tekijät tiedossa. Tapahtuuko kiusaamista netin lisäksi jossain muualla, kuten koulussa tai harrastuksissa. Onko sitä tapahtunut aiemmin?​

3. ​Toiminta: Jos kiusaamisesta on todisteita, tallentakaa todisteet ottamalla kuvakaappaus. Auta estämään kiusaajat sosiaalisessa mediassa. Käykää läpi, miten somepalveluissa voidaan säädellä yksityisyysasetuksia.  Auta lasta ilmoittamaankiusaamisesta käytetyt nettisivun tai palvelun ylläpidolle. Jos kiusaaminen on tapahtunut kouluajalla, ota yhteyttä lapsen kouluun.​

4. ​Tarvittaessa: Jos epäilet, että kyseessä on mahdollisesti rikos, tee poliisille rikosilmoitus. Sinun ei tarvitse tietää, täyttyvätkö rikoksen tunnusmerkit, tämä tehtävä on poliisin vastuulla. Rikosilmoituksen tekijän ei myöskään tarvitse tietää, mikä rikos on kyseessä. Rikosilmoituksen voi tehdä, vaikka tekijä olisi alle 15-vuotias. Alle 15-vuotias ei joudu vastaamaan teosta oikeudessa, mutta hänen pitää korvata aiheuttamansa vahinko.​

5. Varmista jatkotuki: Arvioi, miten edistää tilannetta ja varmista lapselle riittävä tuki. Seuraa tilannetta jos pystyt. Mikäli mahdollista, ota tilanne puheeksi kiusaajan ja hänen huoltajiensa kanssa yhdessä. Muista keskustella tästä lapsen kanssa etukäteen. Kannusta lasta kertomaan sinulle aina, jos hän kohtaa jotain ikävää tai ahdistavaa netissä.  Ammattitukea voivat antaa esimerkiksi koulupsykologi ja kuraattori sekä Pelastakaa Lasten ylläpitämä nettinuorisotalo Netari.

6. Lisäksi: Pidä huolta omasta hyvinvoinnistasi. Juttele läheisen, ammattilaisen tai muun luotettavan aikuisen kanssa, jos tarvitset apua tai neuvoja. Tämä on tärkeää varsinkin, jos lapsen kohtaamat kiusaamistilanteet herättävät muistoja omista mahdollisista kiusaamiskokemuksista.

Oma lapsi kiusaajan roolissa voi herättää vanhemmassa vaikeita tuntemuksia. Jos käy ilmi, että lapsesi on kiusaaja:

• Pysy rauhallisena, mutta tuomitse kiusaaminen.

• Selvitä lisätietoja tapahtumasta lapseltasi: mikä sai hänet kiusaamaan, kuka on kiusaamisen kohteena, millä alustoilla kiusaamista tapahtuu, kuinka kauan tilanne on jatkunut, miltä kiusaaminen tuntui lapsesta, onko mukana muita osapuolia, mitä lapsi koki saavansa kiusaamisesta? ​

• Ole tarvittaessa yhteydessä asianomaisiin, jos he ovat tiedossa (koulun henkilökunta, kiusatun vanhemmat, harrastusryhmän vetäjät)

• Tarvittaessa etsi omalle lapsellesi tukea

• Käykää lapsesi kanssa tunne- ja empatiataitoja

• Seuraa tilannetta - loppuuko kiusaaminen?

Vinkkinä! Poliisilla on ympäri Suomea Ankkuritiimi-toimintaa, jos on huolissaan esimerkiksi nuoren rikoksen tekemisestä, päihteiden käytöstä, väkivaltaisista ajatuksista tai käyttäytymisestä. Poliisin sivuilta löytyy myös nuorille tarkoitettua tietoa netissä toimimiseen.

​

Oman lapsen joutuminen kiusatuksi voi olla vanhemmalle rankka ja huolta herättävä tilanne. Se voi myös herättää vanhemmassa ikäviä omakohtaisia muistoja.

Kiusaaminen ei ole lapsen vika eikä mikään oikeuta kiusaamista. Tätä on tärkeää painottaa lapselle, vaikka aikuiselle se voi tuntua itsestäänselvältä faktalta.

Lasta voi kannustaa lempeästi menemään koulukuraattorin tai koulupsykologin luokse.

Monelle lapselle keskustelu kasvokkain voi tuntua kuitenkin vaikealta.

Pelastakaa Lapset tarjoaa maksutonta matalan kynnyksen keskustelutukea nettinuorisotalo Netarissa.

Lapsille on tarjolla esimerkiksi WhatsApp-tukipalvelu, johon lapsi voi tulla kertomaan luottamuksellisesti omista kokemuksistaan. Palveluun voi laittaa viestiä milloin tahansa (numero 050 313 5160). Palvelussa vastaavat Pelastalaa Lasten ammattilaiset ja koulutetut vapaaehtoiset.

Lapselle kannattaa vinkata myös Netarin sosiaalisen median kanavista, joista löytää keskustelutuen lisäksi hyvinvointia ja lasten arkea käsittelevää sisältöä.

TikTok: netari_official

Instagram: netarifi