Kaipaatko lisätietoa digiturvallisuuden ja -hyvinvoinnin teemoista?

Tässä taustatietoa opettajalle kouluarjessa esillä olevista digiarjen ilmiöistä ja muista tärkeistä teemoista.

Teema 1

Tasapainoinen digiarki: arjen peruspalikat ja emotionaalinen kuormitus

Hyvinvoiva digiarki koostuu perusasioista: riittävästä unesta ja fyysisestä aktiivisuudesta, terveellisestä ruokavaliosta, sosiaalisista suhteista ja merkityksellisestä tekemisestä velvollisuuksia unohtamatta. Tasapainoa digilaitteiden äärellä tukee omien toimintatapojen tarkastelu ja itsesäätelytaitojen kehittyminen.  

Digitaalisten laitteiden ja mediasisältöjen parissa voi myös herätä erilaisia negatiivisia tunteita ja kokemuksia. Lapsen hyvinvoivaan digiarkeen kuuluu kyky tunnistaa ja käsitellä tunteita ja hankalia tilanteita. Myös ymmärrys itselle ja omalle ikätasolle sopivista sisällöistä ja palveluista on tärkeää. 

Avainsanat

Tasapainoinen digiarki, fyysinen hyvinvointi, ruutuaika, keskittyminen, läheissuhteet, negatiiviset tunteet, ahdistavat sisällöt, ikärajat, vertaispaine, tunnetaidot

  • Digilaitteiden käyttö tukee parhaimmillaan lapsen kasvua ja kehitystä, tuo arkeen hyvinvointia lisäävää tekemistä, edistää sosiaalisia suhteita ja lisää uusien taitojen oppimista. Mikäli lapsen elämän eri osa-alueet, kuten uni ja lepo, liikkuminen, sosiaaliset suhteet, turvallisuuden tunne ja velvollisuuksien hoitaminen sujuvat, ei yleensä ole suurta huolta siitä, että lapsi kärsisi digilaitteidensa käytöstä.

    Digilaitteet voivat kuitenkin myös aiheuttaa haasteita arjen sujumiselle. Jos niiden käyttö ei ole tasapainossa muun elämän kanssa, voi se heikentää perheenjäsenten yhteistä vuorovaikutusta, saada lykkäämään velvollisuuksien hoitoa sekä häiritä arjen rutiineja, kuten nukkumaanmenoa, liikuntaa tai yhteisiä ruokailuhetkiä. Mikäli lapsen digilaitteen käyttö ja sen kielteiset vaikutukset huolettavat, on asiasta hyvä puhua lapsen kanssa.

  • Jotta digilaitteiden käyttö olisi tasapainoista ja tukisi lasten hyvinvointia, on erittäin suositeltavaa luoda käytölle säännöt. Säännöt tuovat turvallisia rajoja sekä auttavat lasta säätelemään itse digilaitteiden käyttöään erilaisissa tilanteissa. Lasta on hyvä kannustaa reflektoimaan, miten tämä itse kokee digilaitteiden vaikutukset elämäänsä. Mitä hyvää laitteet tuovat, entä onko lapsi itse huomannut jotain haasteita?

    Käytön rajoitukset tulee perustella lapselle ikätasoon sopivalla tavalla. Sääntöjä on suositeltavaa miettiä yhdessä lapsen kanssa: kun säännöt sovitaan yhdessä, on lapsen helpompi sitoutua niihin. Aikuinen kantaa kuitenkin aina lopullisen vastuun sääntöjen noudattamisesta.

    Sääntöjä luodessa voidaan sopia esimerkiksi seuraavista asioista:

    • Missä tilanteissa ja paikoissa laitteita käytetään

    • Milloin vältetään laitteiden käyttöä (esim. yhteinen ruokailu tai ennen nukkumaanmenoa)

    • Miten varmistetaan, etteivät laitteet haittaa arjen toimia (esim. puhelin pois, kun tehdään läksyjä)

    • Miten digilaitteita käytetään turvallisesti (esim. kerrotaan vanhemmalle, jos jokin asia huolettaa tai ahdistaa)

  • Keskittymiskyvyllä tarkoitetaan kykyä kiinnittää huomio niihin asioihin, jotka ovat toiminnan kannalta oleellisia.

    Keskittymiskykyyn vaikuttavat monet asiat. Unella on suuri merkitys keskittymiselle. Riittävä uni ylläpitää aivojen toimintakykyä, siinä missä univaje heikentää kykyä keskittyä. Pitkittynyt uupuneisuus ja stressi totuttavat aivoja pirstaloituneeseen keskittymiseen ja heikentävät näin pitkäjänteistä keskittymiskykyä. Myös psyykkiset häiriötilat, suuret elämäntilanteen muutokset ja kriisit heikentävät keskittymiskykyä.

    Tutkimus osoittaa, että ihminen ei pysty keskittymään kahteen tai useampaan asiaan, jotka vaativat tietoista ajattelua. Kun joku muu asia on vienyt huomion, joutuu aiempaan tekemiseen keskittymisen aloittamaan alusta. Tämä on aivoille uuvuttavaa. Esimerkiksi läksyjen tekeminen voi takkuilla, kännykän piipahdellessa jatkuvasti erilaisia ilmoituksia. Myös jo pelkkä puhelimen näkeminen suuntaa ajatuksia siihen ja täten heikentää kykyä keskittyä.

    Keskittymiskykyämme haastavat muun muassa

    • erilaisten älylaitteiden ilmoitukset,

    • monen asian puuhaaminen samanaikaisesti,

    • ajatusten harhaileminen muualle ja se, että

    • olemme itse totuttaneet aivomme kuluttamaan mukavaa, nopeatempoista viriketulvaa puhelimen näytöltä.

    Ajassa, jossa lukuisat asiat kilpailevat lasten huomiosta, on äärimmäisen tärkeää kannustaa heitä reflektoimaan omia keskittymiskykyyn liittyviä tottumuksiaan sekä digilaitteiden vaikutuksia keskittymiseen.

  • Digitaaliset ympäristöt, kuten sosiaalinen media eli some, mahdollistavat monia positiivisia asioita lapsille. Parhaimmillaan ne tukevat lapsen itseilmaisua ja identiteetin rakentamista sekä mahdollistavat vertaistukea.

    Lapsi voi myös altistua negatiivisille asioille, kuten someen ja netinkäyttöön liittyviin monenlaisiin paineisiin.

    Näitä ovat muun muassa:

    • Ulkonäköpaineet

    • Paine olla suosittu tai kuuluisa

    • Paine jakaa omasta elämästä kiinnostavaa sisältöä

    • Paine tehdä samoja asioita, kuin muut

    • Paine olla jatkuvasti tavoitettavissa

    • Paine olla somessa.

    Paineet ja itsensä vertailu muihin voivat herättää lapsessa kielteisiä tunteita, kuten tyytymättömyyttä, kateellisuutta, häpeää ja riittämättömyyttä.

    Voit tukea somepaineita kokevaa lasta monella tavalla:

    • Puutu tilanteeseen lempeästi, jos huomaat lapsen olevan jatkuvasti tyytymätön itseensä tai vertailevan itseään sosiaalisen median vaikuttajiin

    • Kannusta lasta havainnoimaan kokemiaan paineita.

    • Kuuntele lasta avoimesti ja tuomitsematta

    • Auta lasta miettimään, miten sosiaalinen media voisi tukea hänen hyvinvointiaan

    • Varmista, että lapsi saa tukea tarvittaessa. Koulupsykologi, terveydenhoitaja tai kuraattori auttavat vaikeiden tunteiden käsittelyssä

    • Muistuta lasta ja huoltajia siitä, että sosiaalisen median alustoilla on ikärajat. Usean sosiaalisen median alustan, kuten TikTokin ja lnstagramin, ikärajat ovat 13 vuotta.

    Vinkki: Pelastakaa Lasten ylläpitämä nettinuorisotalo Netari tarjoaa matalan kynnyksen keskustelutukea lapsille ja nuorille. Lisätietoa Netarin sivuilta.

  • Lapsuuteen ja nuoruuteen kuuluvat usein voimakkaat tunnereaktiot. Lapsi tarvitsee aikuisen empaattista ja hyväksyvää tukea omien tunteiden säätelyn sekä ilmaisun opetteluun. Lapset kohtaavat netissä tilanteita ja sisältöä, jotka voivat aiheuttaa voimakkaitakin tunnereaktioita. Esimerkiksi peleissä koetut häviöt tai epäreilulta tuntuvat tilanteet voivat aiheuttaa pettymystä ja suuttumusta. Ikävät kommentit somessa saattavat tuoda surua ja häpeää. Ikätasolle sopimaton sisältö voi ahdistaa ja hämmentää. Toisaalta hauskojen videoiden jakaminen kavereiden kanssa voi tuoda iloa ja onnistumiset esimerkiksi peleissä saattavat saada aikaan ylpeyden tunteita.

    Nettiä käyttävä lapsi saattaa tehdä ja jakaa tunnepurkauksen vallassa harkitsemattomia asioita. Vihastuksissaan someen kirjoitetut viestit tai huomionhakuisuuden vuoksi jaetut henkilökohtaiset asiat voivat aiheuttaa odottamattomia seurauksia. Sisältö voi myös levitä laajemmalle, kuin mitä lapsella oli alun perin tarkoitus. Tämän vuoksi on tärkeää, että lapsen kanssa käydään läpi rakentavia keinoja tunnistaa ja käsitellä voimakkaita tunteita netin ulkopuolella. Luotettavalle aikuiselle kertominen, omien tunteiden sanoittaminen, hengähdystauko tunteita aiheuttavasta tilanteesta ja pyrkimys toisen asemaan asettumiseen ovat esimerkkejä keinoista, joilla voimakkaita tunteita voidaan opetella käsittelemään.

    Kaikki netissä oleva materiaali ei ole lapsille sopivaa. Suojellakseen lasta lähiaikuisten tulee olla tietoisia siitä, mitä haitallinen sisältö on, miten sen näkymistä lapselle voi rajoittaa ja minkälaisia vaikutuksia sisällöllä voi lapseen olla. Haitallisena materiaalina voidaan pitää sellaista, joka vaikuttaa lapsen arjen sujumiseen tai aiheuttaa ongelmia, kuten pelkoa tai ahdistusta. Esimerkkejä voimakkaita tunnereaktioita aiheuttavasta, vahingollisesta sisällöstä ovat ikärajallinen ja pelottava sisältö, seksuaalinen sisältö, väkivaltaiset sisällöt, vihapuhe ja aggressiivisuus & kriisiuutisointi. Lasta on hyvä kannustaa kertomaan aina luotettavalle aikuiselle tilanteissa, joissa tämä kohtaa ahdistavaa tai hämmentävää sisältöä tai tilanteita.

Teema 2

Osallisuus ja vuorovaikutus digitaalisissa ympäristöissä: osallisuus ja sosiaaliset suhteet, vastuullinen vuorovaikutus

Digitaaliset ympäristöt, kuten some ja pelit, voivat tarjota lapselle tärkeitä mahdollisuuksia osallisuuden kokemuksille. Lasta tulee tukea hyödyntämään nettiä tavalla, joka tuo tälle mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä. Lapsella on myös oikeus osallistua turvallisesti netissä oleviin yhteisöihin ja saada äänensä kuuluviin. Netissä vastuullisesti toimiminen vaatii lapselta kykyä omaksua ja noudattaa yhteisiä pelisääntöjä. Tähän kuuluu kyky ymmärtää nettiä ympäristönä, tiedostaa oman toiminnan seurauksia, toimia muita kunnioittavasti ja säädellä omaa käytöstään. 

Avainsanat

Kaverisuhteet, merkityksellinen tekeminen, osallisuus, vuorovaikutustaidot, nettikiusaaminen, empatia

  • Lapsen oikeuksien sopimus määrittää lapselle oikeuden ilmaista vapaasti omat näkemyksensä kaikissa itseään koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on myös otettava huomioon iän ja kehitystason mukaisesti. Digitaaliset ympäristöt voivat tarjota lapsille tärkeitä mahdollisuuksia osallisuuden kokemuksille. Esimerkiksi peliporukat, faniyhteisöt tai kavereiden someryhmät ovat paikkoja, joissa lapsi voi kokea yhteenkuuluvuutta ja huomioiduksi tulemista. On tärkeää, että lasta tuetaan hyödyntämään digitaalisia ympäristöjä turvallisella tavalla, joka tuo tälle mielekkyyden kokemuksia sekä mahdollistaa osallisuuden kokemuksia.

    Lasten digiympäristöihin liittyvää osallisuutta voi tukea muun muassa seuraavin keinoin:

    • Mietitään yhdessä lapsen kanssa, miten hän voi ilmaista omia mielipiteitä ja saada ajatuksiaan kuuluviin netissä

    • Huomioidaan lapsen toiveet digilaitteiden käyttöön liittyen, kunhan ne ovat tasapainossa tämän hyvinvoinnin ja turvallisuuden kanssa

    • Lasta tuetaan löytämään itseään kiinnostavia yhteisöjä digitaalisesti

    • Lapsen mielipide huomioidaan digilaitteiden käyttöön liittyen

    • Lapsella on mahdollisuus jakaa perheen ja lähiyhteisön kanssa itselleen tärkeitä ja mieluisia digiympäristöihin ja nettiin liittyviä asioita

  • Netissä vastuullisesti toimiminen vaatii lapselta kykyä omaksua ja noudattaa yhteisiä pelisääntöjä. Tähän kuuluu kyky ymmärtää nettiä ympäristönä, tiedostaa oman toiminnan seurauksia, toimia muita kunnioittavasti ja säädellä omaa käytöstään. Lasta voidaan tukea kantamaan vastuuta juttelemalla yhdessä lapsen kanssa alapuolella kuvatuista asioista.

    Netti ei ole muusta maailmasta erillinen paikka:

    • Sillä mitä tekee netissä voi olla vaikutuksia myös netin ulkopuolella

    • Netissä viestimisen vapauteen kuuluu myös vastuu omista teoistaan

    • Tekemisistä jää nettiin aina jälki. Esimerkiksi netissä nimettömästi häiriköivien identiteettejä on mahdollista selvittää myöhemmin esim. poliisin toimesta

    Netissä kohtaa paljon sisältöä ja näkemyksiä, joiden kanssa saattaa olla eri mieltä:

    • Suomen perustuslain mukaan jokaisella meistä on sananvapaus, johon sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä

    • Sananvapaus ei kuitenkaan salli loukata muiden ihmisten perusoikeuksia tai ihmisarvoa. Netissä tapahtuva haukkuminen voi olla rikollista ja täyttää esimerkiksi kunnianloukkauksen kriteerit

    • Kaikkien kanssa ei tarvitse olla samaa mieltä. Asioista voi kuitenkin jutella asiallisesti ja kohteliaasti. Parhaillaan näkemysten vaihto antaa uusia näkökulmia asioihin

    Huomioi ja hallitse tunteet, kun jaat sisältöä ja juttelet netissä:

    • Netissä ei välttämättä näe muiden ihmisten ilmeitä tai tunteita. Silti on hyvä muistaa, että sillä mitä kirjoittaa muille, on vaikutusta heihin

    • Muihin ihmisiin tulee suhtautua ystävällisesti ja kunnioittavasti myös netissä

    • Haukkuminen ja ilkeä käytös satuttaa netissä siinä missä muuallakin

    • Nettiin ei kannata jakaa sisältöä silloin, kun olet todella vihainen tai muuten tunnekuohun vallassa. Hetken mielijohteesta jaetut asiat voivat kaduttaa myöhemmin

    • Tunnekuohua kannattaa yrittää netin sijaan purkaa muilla keinoilla, kuten luotettavalle aikuiselle juttelemisella

  • Netissä tapahtuva kiusaaminen on valitettavan yleistä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton tekemän tutkimuksen mukaan 50 % nuorista on kertonut joutuneensa nettikiusaamisen kohteeksi ainakin kerran, ja yli 80% kertoo nähneensä verkossa muihin ihmisiin kohdistuvaa kiusaamista jossain sen muodossa (MLL 2021).

    Nettikiusaaminen tai somekiusaaminen voi ilmetä monessa eri muodossa

    • Loukkaavina viesteinä tai kommentteina

    • Uhkailuna

    • Yksityisyyden loukkaamisena

    • Kuvien tai tietojen levittämisenä ilman lupaa

    • Ulkopuolelle jättämisenä

    • Feikkiprofiilien tekemisenä

    • Digitaalisen omaisuuden, kuten peliomaisuuden varastamisena.

    • Valheellisten tietojen tai juorujen levittämisenä.

    Nettikiusaaminen, kuten muukin kiusaaminen, voi olla satunnaista tai jatkuvaa. Joka tapauksessa se voi vaikuttaa vakavasti kiusatun elämään.

    Netissä tapahtuva kiusaamisen eroaa muusta kiusaamisesta

    • Netin tarjoaman anonymiteetin,

    • Verkossa tapahtuvan vuorovaikutuksen empatiaan liittyvien haasteiden,

    • Nopean tiedon leviämisen,

    • Ajasta ja paikasta riippumattomuuden sekä

    • Kiusaamismateriaalin haastavan tai jopa mahdottoman poistamisen vuoksi.

    Nettikiusaaminen voi tietyissä tilanteissa täyttää rikoksen tunnusmerkit. Näin voi olla esimerkiksi, kun ikävät kommentit, kuvat tai videot loukkaavat toista vakavasti, aiheuttavat kärsimystä tai asettavat toisen merkittävän huonoon valoon.

    Tällaisissa tapauksissa rikosnimikkeitä voi olla esimerkiksi kunnianloukkaus, laiton uhkaus tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen. Näissä tapauksissa kiusaaja voi saada sakkorangaistuksen.

    Hyviä toimintaohjeita kiusaamistilanteissa on esimerkiksi

    1. Näyttökuvien ottaminen ikävistä kommenteista tai viesteistä.

    2. Kiusaajan profiilin tai ikävien viestien ilmoittaminen alustan ylläpidolle.

    3. Kiusaajan profiilin estäminen.

    4. Tilanteesta kertominen turvalliselle aikuiselle.

    5. Tarvittaessa yhteyden ottaminen poliisiin.

    Jokainen meistä voi ennaltaehkäistä nettikiusaamista

    Sivustakatsojien rooli kiusaamistilanteissa on myös tärkeä. Kuka tahansa voi ilmoittaa haitallisista kommenteista, sisällöistä tai profiileista alustan ylläpidolle. Inhottavaan toimintaan puuttumalla luot turvallisempaa nettikulttuuria kaikille.

    Lasta tai nuorta on hyvä muistuttaa, että netissä näkemästä kiusaamisesta kannattaa myös aina kertoa turvalliselle aikuiselle, jotta tilanteeseen voidaan puuttua ajoissa. On muutenkin aina tärkeä jutella turvallisen aikuisen kanssa, jos netissä näkemät asiat jäävät mietityttämään.

    Omien yksityisyysasetuksien muokkaamisella voi vaikuttaa eri sovelluksissa siihen, ketkä voivat nähdä, kommentoida tai jakaa siellä tehtyjä julkaisuja. Yksityisyysasetuksia päivittämällä voi tehdä netistä itselleen hiukan turvallisemman, joten niitä kannattaa tarkastella säännöllisesti.

  • Netissä vastuullisesti toimiminen vaatii lapselta kykyä omaksua ja noudattaa yhteisiä pelisääntöjä. Tähän kuuluu kyky ymmärtää nettiä ympäristönä, tiedostaa oman toiminnan seurauksia, toimia muita kunnioittavasti ja säädellä omaa käytöstään. Lasta voidaan tukea kantamaan vastuuta juttelemalla yhdessä lapsen kanssa alapuolella kuvatuista asioista.

    Netti ei ole muusta maailmasta erillinen paikka:

    • Sillä mitä tekee netissä voi olla vaikutuksia myös netin ulkopuolella

    • Netissä viestimisen vapauteen kuuluu myös vastuu omista teoistaan

    • Tekemisistä jää nettiin aina jälki. Esimerkiksi netissä nimettömästi häiriköivien identiteettejä on mahdollista selvittää myöhemmin esim. poliisin toimesta.

    Netissä kohtaa paljon sisältöä ja näkemyksiä, joiden kanssa saattaa olla eri mieltä:

    • Suomen perustuslain mukaan jokaisella meistä on sananvapaus, johon sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä

    • Sananvapaus ei kuitenkaan salli loukata muiden ihmisten perusoikeuksia tai ihmisarvoa. Netissä tapahtuva haukkuminen voi olla rikollista ja täyttää esimerkiksi kunnianloukkauksen kriteerit

    • Kaikkien kanssa ei tarvitse olla samaa mieltä. Asioista voi kuitenkin jutella asiallisesti ja kohteliaasti. Parhaillaan näkemysten vaihto antaa uusia näkökulmia asioihin.

    Huomioi ja hallitse tunteet, kun jaat sisältöä ja juttelet netissä:

    • Netissä ei välttämättä näe muiden ihmisten ilmeitä tai tunteita. Silti on hyvä muistaa, että sillä mitä kirjoittaa muille, on vaikutusta heihin

    • Muihin ihmisiin tulee suhtautua ystävällisesti ja kunnioittavasti myös netissä

    • Haukkuminen ja ilkeä käytös satuttaa netissä siinä missä muuallakin

    • Nettiin ei kannata jakaa sisältöä silloin, kun olet todella vihainen tai muuten tunnekuohun vallassa. Hetken mielijohteesta jaetut asiat voivat kaduttaa myöhemmin

    • Tunnekuohua kannattaa yrittää netin sijaan purkaa muilla keinoilla, kuten luotettavalle aikuiselle juttelemisella.

  • Lapsen oikeuksien sopimus määrittää lapselle oikeuden ilmaista vapaasti omat näkemyksensä kaikissa itseään koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on myös otettava huomioon iän ja kehitystason mukaisesti.

    Digitaalinen ympäristö voi antaa lapsille tärkeitä mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin heihin vaikuttavissa asioissa. Internetin välityksellä lapset voivat osallistua ja ilmaista mielipiteitään sekä paikallisella, kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Siksi onkin tärkeää tarjota lapsille tietoa ja tukea, jotta he voivat oivat osallistua yhdenvertaisesti aikuisten kanssa ja puolustaa siten omia oikeuksiaan yksilöinä ja ryhmänä, tarvittaessa myös nimettömästi.

    Lasten digiympäristöihin liittyvää vaikuttamista voi tukea muun muassa seuraavin keinoin:

    • Mietitään yhdessä, miten lapsi voi turvallisesti ilmaista omia mielipiteitä ja saada ajatuksiaan kuuluviin netissä

    • Jutellaan muita kunnioittavasta vaikuttamisesta netissä

    • Rohkaistaan oppilaita löytämään oma äänensä netissä.

Teema 3

Turvallisuus digitaalisissa ympäristöissä: tietoturva ja turvallisuutta vaarantavat tilanteet

Lasten on yhä helpompaa jakaa tietoja nettiin ja someen. Tämä tarjoaa paljon uusia hienoja mahdollisuuksia esimerkiksi kaverisuhteille, itsensä toteuttamiselle sekä omien mielipiteiden ilmaisulle. Samanaikaisesti lasta tulee tukea suojelemaan omia tietojaan, puolustamaan omaa yksityisyyttään ja kunnioittamaan muiden yksityisyyttä.

Lapsi voi kohdata netissä turvallisuutta ja hyvinvointia vaarantavia asioita. Lapsella on oikeus oppia tunnistamaan netissä olevien vaaratilanteiden tunnusmerkkejä sekä tietää, miten tällaisissa tilanteissa tulee toimia. Lasta tulee tukea ymmärtämään, ettei asiattoman kohtelun kohteeksi joutuminen ole uhrin vika.

Avainsanat

Huijaukset, tietosuoja, salasanat, suojautuminen, ikärajat, yksityisyys, seksuaalinen houkuttelu, turvataidot

  • Lapsen oikeuksien sopimus



    Lapsen oikeuksien sopimus on valtioita velvoittava ihmisoikeussopimus, joka hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa vuonna 1989. Sopimus tuli Suomessa voimaan vuonna 1991. Kaikkien sopimusvaltioiden on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimiin sopimuksessa turvattujen oikeuksien toteuttamiseksi. Lapsen oikeuksien sopimus sisältää yhteensä 54 artiklaa, jotka kattavat hyvin laajasti lapsen oikeudet eri tilanteissa. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita.

    Lapsen oikeus turvallisuuteen

    Lasten turvallisuus on näiden hyvinvoinnin pohja. Turvallisuus muodostuu turvallisista aikuisista ja muista ihmissuhteista sekä turvallisesta lähiympäristöstä, kuten kodista ja koulusta. Pienet lapset lähestyvät turvallisuutta usein konkreettisemmin, esim. pelottavien videoiden ja hahmojen, yksinolemisen, pimeän ja nukkumaanmenon kautta.

    Aikuisen tehtävä on tukea, opastaa, rajoittaa ja suojella lasta netin ja digilaitteiden käyttöön liittyvissä asioissa. Lapset pitävät tärkeänä, että aikuinen osaa ohjeistaa ja tukea netin turvalliseen käyttöön.

    Lapset voivat päätyä netissä sellaisen materiaalin pariin, joka ei ole hyväksi heidän kehitykselleen. Esimerkiksi YouTubessa lapsen suosiman videon jälkeen näytöllä saattaa alkaa pyöriä aikuisille suunnattua sisältöä. Aikuisen vastuulla on, että lapsen pääsy haitallisille sivustoille ja materiaaliin on mahdollisimman rajattua.

    Se, minkälainen sisältö koetaan pelottavaksi tai häiritseväksi, on ikäsidonnaista. Alle 7-vuotiaat pelkäävät eniten sellaisia hahmoja ja tapahtumia, jotka kuulostavat tai näyttävät pelottavilta, kuten vaikka noidat ja peikot. Lasten kanssa on tärkeää keskustella siitä, minkä takia näiden laitteiden käyttöä rajoitetaan lasten oman turvallisuuden vuoksi.

  • Tietoturvalla tarkoitetaan erilaisten tietojen, järjestelmien, palveluiden sekä tietoliikenteen asianmukaista suojaamista.

    Yksityisyydellä puolestaan tarkoitetaan oikeutta vaikuttaa siihen, mihin itseään koskevaa tietoa jaetaan. Siihen kuuluu myös oikeus koskemattomuuteen ja mahdollisuuteen puolustautua ulkopuoliselta puuttumiselta. Yksityisyys kuuluu meille kaikille muun muassa perustuslakiin kirjattuna, jonka lisäksi lasten oikeus yksityisyyteen on huomioitu erityisesti YK:n lapsen oikeuksissa.

    Nykyisenä digitaalisena aikana on entistä helpompaa jakaa tietoja nettiin ja someen. Tämä tarjoaa lapsille paljon uusia hienoja mahdollisuuksia esimerkiksi kaverisuhteille, itsensä toteuttamiselle tai omien mielipiteiden jakamiselle. Samanaikaisesti se vaatii myös ymmärrystä siitä, miten omia tietoja ja omaa yksityisyyttä voidaan puolustaa ja miten muiden yksityisyyttä tulee kunnioittaa.

    Lasta tulee kannustaa harkitsemaan, mitä tietoja tämä jakaa sekä näyttää netissä:

    • On hyvä muistaa, että nettiin jaetut tiedot voivat pysyä siellä käytännössä loputtomasti.

    • Kun nettiin jakaa jotain, menettää hallinnan siitä, mihin tietoa voidaan käyttää.

    • Muiden yksityisyyttä tulee kunnioittaa, eikä julkaista muista kuvia tai tietoja nettiin ilman lupaa.

    • Lapsen ei tule jakaa itsestään tai muista henkilökohtaista tai arkaluontoista tietoa (esim. tietoa terveydentilasta tai intiimejä kuvia).

    • Lapsen ei tarvitse jakaa itsestäsi sellaista tietoa, mitä ei tahdo.

    • Myös muiden tulee kunnioittaa lapsen yksityisyyttä; muiden tulee pyytää sinulta lupa, ennen kuin julkaisevat lapsesta tietoja nettiin.

    Yksityisyysasetukset kuntoon

    Nettialustoilla ja sosiaalisen median palveluilla on usein yksityisyysasetukset. Näillä asetuksilla voit itse määritellä sitä, kuka näkee julkaisuja tai tietoja. Kun ottaa käyttöön uuden palvelun, kannattaa asetuksiin tutustua saman tien. Mikäli yksityisyyttä ei suojaa itse, voivat tämän julkaisut ja profiilitietosi näkyä kaikille palvelun käyttäjille.

  • Groomingilla tarkoitetaan lapsen houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin. Groomaava aikuinen pyrkii houkuttelemaan lapsen tilanteeseen, jossa kohdistaa tähän seksuaaliväkivaltaa. Tilanteet voivat olla olla netissä, netin ulkopuolella tai molemmissa ympäristöissä.

    Lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa on esimerkiksi:

    • lapsen kuvan tai kehon seksuaalissävytteinen kommentointi

    • alastonkuvan pyytäminen lapselta

    • seksuaalissävytteisten kuvien tai videoiden lähettäminen lapselle

    • lapsen saaminen toimimaan seksuaalissävytteisellä tavalla kameran edessä

    • lapseen netin ulkopuolella kohdistettu seksuaalinen toiminta.

    Grooming voi edetä hyvin nopeasti viestittelyllä, jossa groomaaja pyrkii saamaan lapsen toimimaan spontaanisti tilanteessa. Joskus kyse voi olla vain yksittäisestä yhteydenotosta tai sen yrityksestä. Grooming voi kuitenkin olla myös hitaasti etenevä prosessi. Groomaaja saattaa esimerkiksi luoda lapseen luottamuksellisen suhteen ja vähitellen ujuttaa seksuaalissävytteistä sisältöä osaksi arkipäiväistä keskustelua.

    Groomingin tunnistaminen voi olla lapselle vaikeaa. Groomaava aikuinen voi saada lapsen lähettämään itsestään alastonkuvia tai -videoita. Lapsi voi myös olla viestittelyssä aloitteellinen tai aktiivinen. Kaikki tämä voi aiheuttaa lapsessa syyllisyyden ja häpeän kokemuksia. Lapsi ei kuitenkaan koskaan ole syyllinen häneen kohdistettuun groomingiin tai muuhun seksuaaliväkivaltaan.

    Lapseen kohdistuva seksuaaliväkivalta on rikos ja siihen tulee puuttua. Aina, jos epäilee lapsen joutuneen seksuaaliväkivallan uhriksi, tulee siitä ilmoittaa poliisille ja lastensuojeluun. Seksuaaliväkivallalla voi olla monenlaisia vaikutuksia lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin. Täten uhriksi joutuneen lapsen tulee saada tukea ja apua tapahtuman käsittelyyn ammattilaiselta, eikä lapsen tule jäädä yksin kokemustensa kanssa.

    Nuoren on hyvä tietää Pelastakaa Lasten Nettivihje-palvelusta, johon tämä voi ilmoittaa matalalla kynnyksellä, jos kohtaa aikuisen taholta seksuaalista häirintää tai groomingia netissä. Nettivihjeen nuorten osio ja ilmoita-lomake löytyvät Nettivihjeen sivuilta.

Teema 4

Kriittinen medialukutaito: digitaalinen jalanjälki sekä luotettava ja epäluotettava tieto

Digitaaliseksi jalanjäljeksi kutsutaan sitä tietojälkeä, joka henkilöstä jää internetiin. Lapsen on tärkeää tiedostaa, miten eri alustat keräävät tietoa käyttäjistä. Lasta tulee tukea ottamaan selvää, mitä tietoja hänestä kerätään ja miten tiedonkeruuseen voi itse vaikuttaa.

Kaikki lapsen netissä kohtaama tieto ei ole luotettavaa. Väärä tieto voi levitä hyvin nopeasti netin välityksellä, kuten sosiaalisessa mediassa. Lapsella tulee olla keinoja arvioida kohtaamaansa tietoa kriittisesti ja pyytää tarvittaessa aikuiselta apua tiedon arviointiin.

Avainsanat

Algoritmit, käyttäjädata, kaupalliset sisällöt, yksityisyys, tietolähteet, misinformaatio, disinformaatio, mediavaikuttaminen

  • Digitaaliseksi jalanjäljeksi kutsutaan sitä tietojälkeä, joka henkilöstä jää internetiin, kun tämä käyttää älylaitteita, sovelluksia, sosiaalista mediaa ja muita digiympäristöjä. Suuri osa verkkoalustoista sekä sovelluksista kerää tietoja käyttäjistä.

    Käyttäjistä kerättyjä tietoja käytetään moneen tarkoitukseen. Suurina tietomassoina monesta käyttäjästä kerätty tieto voi auttaa palvelujen kehittämiseen. Tietoa voidaan kerätä palveluille välttämättömiin toimintoihin. Lokitiedostojen keräämisellä voidaan myös turvata käyttäjän tiliä valvomalla, mistä käyttäjä on kirjautunut. Toisaalta tietoja kerätään myös palveluiden käyttäjien yksilöimiseen. Monen ilmaisen sovelluksen rahoitusmalli pohjautuu käyttäjän tietojen hyödyntämiseen markkinointitarkoitukseen sekä eteenpäin, kolmansille osapuolille myytäväksi. Tietojenkeruu sisältää myös aina riskin: esimerkiksi tietomurto voi vaarantaa käyttäjän henkilötiedot.

    Lapsella on oikeus erityiseen suojaan henkilötietojen käsittelyssä ja tällä on oikeus saada tietoa henkilötietojensa käsittelystä ikätasoon sopivalla tavalla. Lasta tulee suojata markkinointia vastaan, eikä tähän tule ei kohdistaa profilointia eli henkilötietojen automaattista käsittelyä. Lapsella on myös oikeus tulla unohdetuksi, eli oikeus saada tietonsa poistetuksi.

    On suositeltavaa keskustella lapsen kanssa seuraavista digitaaliseen jalanjälkeen liittyvistä asioista:

    • Miksi eri palvelut keräävät tietoja (esim. mainostusta varten)

    • Miten omia tietoja voi poistaa netistä.

    • Miten omien tietojen jakamista voi säädellä sovellusten yksityisasetuksissa.

    • Mitä palvelujen ja sovellusten tietosuojaselosteet tarkoittavat.

    • Miksi omia henkilötietoja ei kannata jakaa netissä.

  • Suomalaisten lasten mediataidot ovat kansainvälisesti vertailtuna korkealla tasolla. Lapset kuitenkin kohtaavat arjessaan runsaasti väärää tietoa sekä vaikuttamista: ja joka kahdeksas suomalainen lapsi kertoo kohtaavansa väärää tietoa melko usein (Telia 2021). Väärä tieto leviää netin välityksellä, kuten sosiaalisessa mediassa huomattavan nopeasti. Kouluilla sekä huoltajilla on merkittävä rooli siinä, että lapsi oppii arvioimaan netissä olevaa sisältöä ja löytämään luotettavaa tietoa. Aikuisten tulee tukea lapsen keinoja käsitellä ja arvioida tietoa sekä pyytää aikuisilta tukea tiedon arviointiin.

    Esimerkkejä suomalaislasten netissä kohtaamasta väärästä tiedosta:

    • Kuvat ja videot, jotka on käsitelty vaikuttamaan todellisilta

    • ”Klikkiansat”, eli sisällöt, jotka kannustavat painamaan linkkiä tai jättämään henkilötietoja vastineeksi ilmaisista tuotteista

    • Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä väärä tieto

    • Ympäristöön, kuten ilmastonmuutokseen liittyvä väärä tieto

    • Konflikteihin & sotiin liittyvä väärä tieto

    Misinformaatiolla tarkoitetaan virheellistä tietoa, joka on viestitty tahattomasti. Disinformaatiolla puolestaan tarkoitetaan tahallisesti muunneltua tai harhaanjohtavaa viestintää, jonka tarkoituksena on aiheuttaa vahinkoa.

    Tiedon todenmukaisuutta arvioitaessa voidaan käyttää muun muassa seuraavia kriteereitä:

    • Missä tieto sijaitsee?

    • Onko tiedon lähde luotettava?

    • Onko tiedon lähde alkuperäinen, vai onko kyseessä eteenpäin jaettu tieto?

    • Mikä on tiedon tarkoitus, pyritäänkö lukijaan vaikuttamaan jotenkin? Esim. vetoamaan tunteisiin tai saamaan ostamaan jokin tuote?

    • Eritelläänkö julkaisussa, onko kyse faktasta vai mielipiteistä?

    • Paljastetaanko tiedossa, mitä lähteitä on käytetty?

    • Löytyykö sama tieto useasta lähteestä, vai onko kyse vain yksittäisestä lähteestä?