Kuka-suojaa-lastasi.png

Kesäloma on täällä

- kuka suojaa lastasi verkossa?

Lue tältä sivulta, mitä jokaisen vanhemman tulisi tietää netin vaaroista. 

Vanhemmuus digiaikana voi olla haastavaa.

Älä jää ahdistavien kysymysten ja ajatuksien kanssa yksin. Löydät tältä sivulta vinkkejä, jotka auttavat suojaamaan lastasi verkossa.  

Näin teet somealustoista turvallisempia lapselle

Tarkista suosittujen sosiaalisen median alustojen turva-asetukset.

Jos lapsella on käytössä erilaisia sosiaalisen median alustoja, voi olla vaikea hahmottaa, mistä niissä on kyse ja miten niistä voi tehdä turvallisempia.

Ota tästä käyttöön konkreettiset ohjeet, mistä asetuksista on hyvä lähteä liikkeelle. Huomioi kuitenkin, että tässä esiteltyjen sosiaalisten median alustojen ikäraja on 13 vuotta.

  • WhatsApp on Metan omistama sosiaalinen media ja viestintäsovellus, jonka avulla käyttäjät voivat lähettää teksti-, kuva- ja videosisältöä toisilleen. WhatsApissa voi muodostaa ryhmiä tai kanavia 

    • Ryhmät mahdollistavat nopean tiedonkulun, mutta myös kiusaamista, ryhmäpainostusta ja ulossulkemista.  

    • Kanavat mahdollistavat yksisuuntaisen kommunikoinnin, eli kanavan omistaja jakaa viestejä, kuvia ja videoita kanavan seuraajille, jotka eivät voi vuorovaikuttaa reaktioemojeja lukuunottamatta. Kanavan omistaja ei voi rajoittaa sitä, kuka kanavaa seuraa. Kanavat ovat hyvin suosittuja lasten keskuudessa, joten on hyvä keskustella yhdessä, millaisia asioita kanaville kannattaa jakaa, ja mitä jättää kokonaan jakamatta.  

    Löydät WhatsAppin asetukset avaamalla sovelluksen, klikkaamalla hammasrattaan kuvaa oikeassa alareunassa ja valitsemalla “tietosuoja”.  

    Tarkistakaa yhdessä ainakin:

    • Viimeksi paikalla ja paikalla, eli kuka voi nähdä milloin lapsi on viimeksi ollut paikalla ja onko lapsi juuri nyt paikalla WhatsAppissa. 

    • Profiilikuva, eli kuka voi nähdä lapsen profiilikuvan.  

    • Tietoja minusta, eli kuka voi nähdä lapsen profiilin yhteydessä lukevat tiedot.  

    • Ryhmät, eli kuka voi lisätä lapsen ryhmäkeskusteluihin.  

    • Live-sijainti, eli kuka näkee reaaliajassa lapsen sijainnin. 

    • Puhelut, eli asetus, jolla voi hiljentää tuntemattomat soittajat. 

    • Yhteystiedot, eli asetus, jolla voi asettaa estettyjä yhteystietoja.  

    • Edistynyt, eli asetus, jossa voi estää tuntemattomilta tileiltä tulevat viestit.

    Voit tutustua WhatsAppin turvallisuusasetuksiin kattavammin täällä.

  • TikTok on lyhyiden videoiden jakamiseen tarkoitettu, yksi suosituimmista somealustoista.

    TikTokin algoritmi on suunniteltu hyvin koukuttavaksi, ja se sitouttaa käyttäjiään pitkäksi aikaa. Sovellus myös kerää käyttäjistään monipuolisesti tietoa. Lapset ja nuoret hyödyntävät TikTokia tiedonhaussa.  

    Löydät TikTokin asetukset avaamalla sovelluksen, valitsemalla sovelluksen alareunasta kohdan “profiili”, klikkaamalla yläreunan valikkopainiketta (☰) ja sitten Asetukset ja yksityisyys

    • Voitte ottaa TikTokissa käyttöön Perhemoodin, jonka avulla voit hallinnoida lapsesi TikTokissa viettämä aikaa, ilmoitusasetuksia, hänelle näkyvää sisältöä sekä hänen tilinsä yksityisyysasetuksia. Samoja asetuksia voi hallinnoida myös suoraan lapsen tilillä, jos tilin linkittäminen vanhemman tiliin ei ole mahdollista.  

    Tarkistakaa yhdessä ainakin:

    • Yksityisyys, eli onko lapsen tili julkinen vai yksityinen.  

    • Kommentit ja Maininnat ja merkinnät, eli kuka voi kommentoida lapsen videoita, merkitä videoihin tai mainita kommenteissa. Voitte myös laittaa kommenttien suodattimet päälle, joka vähentää epäasiallisten kommenttien näkyvyyttä lapsellesi.  

    • Lataukset, eli kuka voi ladata lapsen tekemiä videoita omalle laitteelleen.  

    • Sisältöasetukset ja Rajoitettu tila, eli asetus, jonka päälle laittamalla voi rajoittaa haitallisen sisällön näkyvyyttä lapselle. Huomioithan, että rajoitetusta tilasta huolimatta lapsi voi nähdä ahdistavaa sisältöä.

    • Lisäksi lapsen kanssa on hyvä käydä läpi, miten asiattomia henkilöitä, videoita ja kommentteja voi ilmiantaa, ja miten muita käyttäjiä voi estää.  

    Voit tutustua TikTokin turvallisuusasetuksiin kattavammin täällä.

  • YouTube on videopalvelu, jossa voi julkaista lyhyitä ”YouTube Shortseja” tai pidempiä videoita. YouTuben käyttäjät voivat lisätä sivustolle omia videoitaan sekä katsoa ja kommentoida muiden käyttäjien videoita. YouTubeen kirjaudutaan omalla Google-tunnuksella. 

    • YouTuben omien sääntöjen mukaisesti alle 18-vuotiaiden hyvinvoinnille haitallista sisältöä ei sallita alustalla, mutta kuten muissakin somekanavissa, sisältöä on laidasta laitaan.  

    • Myös lapsille suunnatuilta vaikuttavien videoiden seassa voi olla sopimatonta sisältöä.  

    • YouTuben algoritmia on kritisoitu koukuttavuudesta, sillä se pyrkii pitämään käyttäjän alustalla suosittelemalla lisää sellaista sisältöä, josta päättelee käyttäjän pitävän 

    • Suosittelualgoritmi suosittelee käyttäjälle myös jatkuvasti radikaalimpaa sisältöä, kuten äärioikeistomyönteistä tai salaliittoteorioihin liittyvää sisältöä.  

    YouTube Kids on lapsille suunnattu erillinen versio YouTubesta, jonka tarkoituksena on suodattaa lapsille sopimaton sisältö pois. Ihmismoderaattorit valvovat YouTube Kidsin sisältöä, mutta lapsille sopimattomia sisältöjä on myös päässyt valvonnan ohi.  

    Löydät Youtuben asetukset avaamalla sovelluksen, valitsemalla sovelluksen alareunasta kohdan “sinä”, klikkaamalla yläreunan hammasrattaan kuvaketta ja valitsemalla “Yleistä”. 

    • Voitte ottaa käyttöön YoutubessaPerhekeskuksen,jonka avulla voit valvoa lapsen tai teinin käyttökokemusta. Asetuksilla voit vaikuttaa siihen mitä ja kuinka paljon sisältöä lapsi näkee YouTubessa.

    Tarkistakaa yhdessä ainakin:

    • Muistuta että pidän tauon, eli asetus, jossa voitte asettaa YouTuben käyttöajan, jonka jälkeen sovellus muistuttaa tauon pitämisestä.  

    • Muistuta nukkumaanmenoajasta, eli asetus, jossa voitte asettaa kellonajan, jonka jälkeen sovellus muistuttaa nukkumaanmenoajasta.

    • Rajoitettu tila, eli asetus, joka auttaa piilottamaan haitalliset videot. Huomioi, että rajoitetusta tilasta huolimatta lapsi voi nähdä ahdistavaa sisältöä.  

    • Lisäksi asetuksista voitte hallinnoida ilmoituksia, ja tietosuoja –asetuksen alta voi muokata sitä, etteivät muut käyttäjät voi mainita lasta videoiden nimissä, kuvauksissa, postauksissa tai kommenteissa.  

    • Lisäksi lapsen kanssa on hyvä käydä läpi, miten asiattomia henkilöitä, videoita ja kommentteja voi ilmiantaa, ja miten muita käyttäjiä voi estää. 

    Voit tutustua YouTuben perheille suunnattuihin ohjeisiin kattavammin täällä.

  • Instagram on Metan omistama sosiaalinen media, jossa käyttäjä jakaa ja/tai seuraa muiden käyttäjien kuvia sekä videoita. Instagramissa on yleinen kuva- ja Reels-videovirta, jonne algoritmi poimii käyttäjälle suositeltavaa sisältöä. Kuten muissakin somealustoissa, sisältö voi olla mitä vain, hauskasta haitalliseen.  

    Löydät Instagramin asetukset avaamalla sovelluksen, valitsemalla sovelluksen alareunasta profiilikuvakkeesi ja klikkaamalla yläreunan valikkopainiketta (☰). Asetukset on jaettu alaotsakkeiden, kuten “miten käytät Instagramia” ja “miten muut voivat olla vuorovaikutuksessa kanssasi” alle.  

    Voitte ottaa käyttöön Instagramin Perhekeskuksen, jonka avulla voit valvoa lapsen sovelluksessa viettämää aikaa, vuorovaikutusta toisten käyttäjien kanssa sekä hänen turvallisuusasetuksiaan.  

    Tarkistakaa yhdessä ainakin:  

    • Tilin yksityisyys, eli ketkä voivat nähdä lapsen profiilin ja jakamat sisällöt. 

    • Estetty, eli miten toisia käyttäjiä voi halutessaan estää.  

    • Miten muut voivat olla vuorovaikutuksessa lapsesi kanssa, eli asetukset, joilla voit vaikuttaa siihen, ketkä voivat lähettää lapselle viestipyyntöjä, kuka näkee onko lapsi paikalla sovelluksessa, kuka voi merkitä ja mainita lapsen sovelluksessa ja kuka voi kommentoida lapsesi sisältöjä.  

    • Viesteissä olevasta sisällöstä voi laittaa päälle alastomuuden suojauksen, joka sumentaa keskusteluista kuvat, jossa havaitaan alastomuutta.  

    • Sisältöasetusten avulla voitte rajoittaa lapselle näkyvää sisältöä esimerkiksi asettamalla tiettyjä sanoja ja ilmaisuja, tai rajoittamalla arkaluontoiseksi tai poliittiseksi luokitellun sisällön näkyvyyttä.  

    • Lisäksi lapsen kanssa on hyvä käydä läpi, miten asiattomia henkilöitä, videoita ja kommentteja voi ilmiantaa, ja miten muita käyttäjiä voi estää

    Voit tutustua Instagramin turvallisuusasetuksiin kattavammin täällä. 

  • Snapchat on sosiaalinen media, jossa käyttäjät voivat lähettää toisilleen valokuvia, tekstiviestejä, videoita ja puheluita. Kuten muissakin somealustoissa, sisältö voi olla mitä vain, mukavasta sisällöstä ahdistavaan. Snapchat voi kerätä paljon tietoa käyttäjästä, riippuen yksityisyysasetuksista. Snapchatissa on helppo verkostoitua tuntemattomien ihmisten kanssa 

    ”Snäpin” erityispiirteitä 

    • Käyttäjät voivat asettaa aikarajoja sille, miten pitkään vastaanottajat näkevät näiden lähettämät viestit. 

    • Snäppejä voi lähettää joko yksityisesti suoraan seuraajalle tai vastaavasti tarinajulkaisuna, jolloin kaikki käyttäjän seuraajat näkevät julkaisun.   

    • Mikäli seuraaja ottaa kuvankaappauksen snäppijulkaisusta, palvelu lähettää käyttäjälle automaattisen ilmoituksen kuvankaappauksesta. On kuitenkin hyvä muistaa, että kuvakaappauksia ja videotallenteita voi ottaa muilla sovelluksilla, kameralla tai toisella puhelimella, jolloin ilmoitusta tallentamisesta ei tule.   

    • Käyttäjät voivat myös jakaa sijaintinsa ja nähdä, missä heidän ystävänsä ovat. Oman sijainnin voi piilottaa haamutilalla. 

    Löydät Snapchatin asetukset avaamalla sovelluksen, valitsemalla sovelluksen yläreunasta profiilikuvakkeesi, klikkaamalla hammasrattaan kuvaketta ja vierittämällä alas kohtaan “yksityisyyden hallinta”.  

    • Voitte ottaa käyttöön Snapchatin Perhekeskuksen, jonka avulla voit valvoa kenen kanssa lapsi vuorovaikuttaa sovelluksessa, rajoittaa mitä sisältöä lapsi näkee sovelluksessa ja estää lasta käyttämästä My AI -tekoälybottia.  

    Tarkistakaa yhdessä ainakin:  

    • Katso oma sijaintini, eli ketkä voivat nähdä lapsen livesijainnin Snap Mapissa. Haamutila piilottaa sijainnin kaikilta muilta käyttäjiltä.  

    • Ottaa minuun yhteyttä, jolla voi valita, kuka voi ottaa lapseen suoraan yhteyttä esimerkiksi lähettämällä Snappeja, chatissa tai soittamalla.  

    • Katsoa omaa tarinaani, jolla voi rajoittaa sitä, ketkä näkevät lapsen tarinat sovelluksessa.  

    • Nähdä minut ehdotuksissa, jolla voi piilottaa lapsen profiilin näkymisen muille käyttäjille sovelluksen ehdotusluettelossa.  

    • Lisäksi lapsen kanssa on hyvä käydä läpi, miten asiattomia henkilöitä, videoita ja kommentteja voi ilmiantaa, ja miten muita käyttäjiä voi estää. 

    Voit tutustua Snapchatin turvallisuusasetuksiin kattavammin täällä. 

Mitä lapset kohtaavat verkossa?

Ruutuaika ja koukuttavat sisällöt

  • On yksilöllistä, miten ruutuaika vaikuttaa eri ihmisiin. Tarkkaile oman lapsesi hyvinvointia.

  • Runsas ruutuaika voi näkyä lapsella ärtyneisyytenä, levottomuutena ja unettomuutena.

  • Tarkkaile isompaan kokonaiskuvaa: lapsen päivään mahtuu riittävästi lepoa, liikuntaa ja kasvokkaista vuorovaikutusta.

  • Varmista, että mediasisällöt ovat ikätason mukaisia ja tukevat lapsen hyvinvointia.

Nettikiusaaminen

  • Kiusaaminen netissä voi olla ulossulkemista, ilkeitä loukkaavia viestejä, perättömien huhujen jakamista tai kuvien ja yksityisten tietojen levittämistä.

  • Nettikiusaaminen voi olla myös rikos.

  • Jos lastasi kiusataan netissä, osoita empatiaa, tuomitse kiusaaminen, tue lastasi, selvitä tapauksesta lisätietoa ja ole tarvittaessa yhteydessä lapsesi kouluun. Jos tiedätte kiusaajan, ole yhteydessä häneen tai hänen vanhempiinsa.

Ahdistavat sisällöt

  • Ahdistavia sisältöjä voivat olla mm. vihapuhe, seksuaalinen tai väkivaltainen sisältö, kehonkuvaa vääristävä sisältö sekä sota- ja kriisiuutisointi.

  • Estä haitallisten sisällöt: noudata ikärajoja, hoida some- ja pelialustojen turva-asetukset kuntoon ja estä haitalliset sisällöt esim. ruutuaikasovelluksilla.

  • Tärkeintä on keskustella lapsen kanssa, miten somealustoja voi käyttää turvallisesti ja pitää digistä puhuminen osana arkista keskustelua.

Miten ratkoa vaikeita tilanteita?

Lue vanhempien yleisiä huolenaiheita ja ratkaisuehdotuksemme.

Mitä tehdä, kun lapsi ei halua tehdä mitään muuta kuin katsoa ruutua?

Avaa keskusteluyhteys lapsen kanssa. Onko lapsen käytökselle jokin syy? Esimerkiksi ongelmat kaverisuhteissa tai yksinäisyyden tunteet voivat vaikuttaa ruudun katsomisen määrään. Mitä mieltä lapsi itse on ruudun käyttönsä määrästä? Löytyykö häneltä tilanteeseen ratkaisua? Sopikaa yhdessä pelisäännöt ruudun katsomiselle niin, että päivään jää riittävästi aikaa velvollisuuksille, levolle, perheen kanssa vietetylle ajalle, kavereille ja harrastuksille.  

Sitoudu myös itse näihin sääntöihin. Millainen ruuduton tekeminen voisi kiinnostaa lastasi? Varaa aikaa mukavalle ruuduttomalle tekemiselle. Sen ei tarvitse olla mitään kovin isoa. Lapsi voi kaivata esimerkiksi keskusteluhetkiä vanhemman kanssa iltapalapöydässä. Tukeudu muihin vanhempiin ja pura tunteitasi heille. Voit saada hyviä vinkkejä muilta, joilla on ollut samoja haasteita. Jos mitkään keinot eivät tepsi, hae tilanteeseen apua esimerkiksi kouluterveydenhuollosta.

Mitä voin tehdä, kun sain kuulla, että lapseni on kiusannut muita netissä?

Jos lapsi kertoo itse kiusanneensa, kiitä häntä rohkeudesta, että hän uskalsi kertoa asiasta. Pysy rauhallisena. Tuomitse kiusaaminen, mutta älä lastasi. Selvitä, mitä on tapahtunut ja keitä asia koskettaa. Ole tarvittaessa yhteydessä asianomaisiin ja kouluun. Kerratkaa tunne- ja empatiataitoja, ja hae tarvittaessa tukea omalle lapsellesi. Seuraa tilannetta ja varmista, että kiusaaminen loppuu.  

Kuinka toimia, jos lastani kiusataan netissä?

Ole empaattinen ja lempeä. Kiusaamisesta kertominen on lapselle usein vaikeaa. Lohduta lastasi ja vakuuta, että kiusaaminen on aina väärin. Kerää tietoa tapahtuneesta. Mitä ja millä alustoilla kiusaamista on tapahtunut? Onko tekijä tai tekijät tiedossa? Tapahtuuko kiusaamista myös muissa paikoissa kuin netissä? Jos kiusaamisesta on todisteita, tallenna ne. Auta lastasi tarvittaessa ilmoittamaan kiusaamisesta alustan ylläpitoon. Ole tarvittaessa myös yhteydessä kouluun, jos tilanteeseen liittyy koulun oppilaita. Jos epäilet, että tilanteeseen liittyy rikos, ole yhteydessä poliisiin ja tee rikosilmoitus.  

Lapseni on nähnyt jotain ahdistavaa tai pelottavaa netissä. En tiedä, mitä tehdä tai miten reagoida.

Ole rauhallinen ja empaattinen. Tarjoa suojaa lohtua ja juttele millaisia tuntemuksia sisältö lapsessa herättänyt. Juttelulle ei ole mitään kiirettä, joten anna lapsellesi aikaa kerätä ajatuksensa. Pelkkä sinun läsnäolosi ja ymmärrys voi auttaa lasta. Tehkää yhdessä jotain mukavaa, joka tuo turvallista oloa. Vai onko lapsella itsellään mielessä jokin puuha, mikä tuo hyvää mieltä. Älä vie lapseltasi laitetta pois. Se voi särkeä luottamusta. Mutta voitte pohtia miten ikäviä sisältöjä voi välttää ja keskittyä ennemmin hyvinvointia edistävään mediasisältöön. 

Katso lisää, mistä on kyse!

Netin vaaroista puhuttaessa käytössä on erilaisia termejä, joiden sekaan on helppo eksyä.

Tarkista tästä, mitä mikäkin käsite tarkoittaa. Kun termit on itselle tuttuja, on niistä helpompi puhua myös lapsen kanssa.

  • Ruutuajalla tarkoitetaan kaikkea sitä aikaa, joka käytetään digilaitteiden, kuten puhelimen, digipelien, tv:n tai tietokoneen äärellä.

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tämänhetkinen suositus kouluikäisen ruutuajalle on alle kaksi tuntia päivässä. Runsas ruutuaika voi näkyä lapsessa ärtyneisyytenä, unettomuutena, aloitekyvyttömyytenä ja kehon kiputiloina.

    On kuitenkin hyvin yksilöllistä, miten ruutu vaikuttaa eri ihmisiin. Ajan laskemisen lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mitä kaikkea ruudun äärellä tehdään. Mediasisällön tulee olla ikätasoisen mukaista ja lapsen hyvinvointia tukevaa.

    Kiinnitä huomiota myös lapsen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja tasapainoiseen arkeen: varmista, että lapsi saa tarpeeksi unta ja lepoa, näkee ystäviään, tekee koulutehtävänsä, ulkoilee ja harrastaa. 

  • Nettikiusaamista on kaikki toiminta esimerkiksi sosiaalisen mediassa tai digipeleissä, joka heikentää kiusatun hyvinvointia.

    Nettikiusaamisen tunnusmerkkejä ovat toistuvuus, tarkoituksellisuus ja vallankäyttö.Kiusaaminen netissä voi olla ulossulkemista ryhmistä, ilkeiden ja loukkaavien viestien lähettämistä, perättömien huhujen levittämistä tai kuvien ja yksityisen tiedon levittämistä.

    Joskus kiusaaminen voi täyttää rikoksen tunnusmerkit. Rikoksia ovat esimerkiksi toisena henkilönä esiintyminen, julkinen maineen pilaaminen, tilin kaappaaminen, toisen kuvien tai tietojen levittäminen, laiton uhkaus tai pakottaminen.

    Rikosoikeudellinen vastuu alkaa, kun henkilö on 15 vuotta, mutta vahingonkorvausvastuulle ei ole määritetty ikärajaa.  

  • Vihapuhetta on kaikki se ilmaisu, joka lietsoo, levittää tai edistää vihaa yhtä ihmistä tai ihmisryhmää kohtaan. Viestintä voi olla puhetta, kirjoitusta, kuvitusta, musiikkia, nettimeemejä tai videoita. Tapa ei välttämättä ole vihaista vaan voi olla verhottu huumorin keinoihin, mutta se on vihapuhetta, jos se levittää suvaitsemattomuutta ja haitallisia stereotypioita.

    Vihapuhe kohdistuu hyvin usein etniseen alkuperään, uskontoon, sukupuoleen, vammaan tai seksuaalisuuteen. Näin ollen se eroaa kiusaamisesta, vaikka siinä voi olla hyvin samoja alistamisen keinoja. Vihapuhe kaventaa sananvapautta, koska sen tarkoitus on hiljentää ihmisiä tai ihmisryhmiä. Se voi myös ylittää rikoskynnyksen.

    Vihapuheeseen voi puuttua ottamalla kuvakaappauksen, tekemällä ilmoituksen ylläpitoon ja tekemällä rikosilmoituksen poliisille. 

  • Pelastakaa Lasten selvityksen mukaan 50 % lapsista on nähnyt väkivaltaista tai muuten ahdistavaa sisältöä somessa, peleissä tai uutisissa.

    Lapset kertovat, että sisällöt voivat olla haasteita, joissa ihminen vahingoittaa itseään, tappelu- ja nöyryytysvideoita, sotasisältöä, kouluampumista käsittelevää sisältöä ja uutisointia tapahtumista, jotka käsittelevät terrori-iskuja, onnettomuuksia tai katastrofeja.

    Keinoja estää haitallisten sisältöjen päätyminen lapsen silmille on noudattaa mediasisältöjen ikärajoja, varmistaa some- ja pelialustojen turva-asetukset kuntoon ja estää haitalliset sisällöt esimerkiksi ruutuaikasovelluksilla. Tärkeintä kuitenkin on keskustella lapsen kanssa, miten somealustoja voi käyttää turvallisesti ja tarvittaessa myös poistaa tai hiljentää sovellukset, jos ne täyttyvät esimerkiksi katastrofi- tai kouluturmauutisoinnilla. 

    Haitallinen sisältö voi aiheuttaa ahdistusta, nukahtamisvaikeuksia tai esimerkiksi pelkoa kouluun menemisestä. Jos lapsen muuttunut käytös mietityttää, ota asia puheeksi lapsen kanssa.  

Turvallinen ja tasapainoinen digiarki on mahdollinen

- ja tärkein mediakasvatus tapahtuu kotona.