Kesäloma on täällä
- kuka suojaa lastasi verkossa?
Lue tältä sivulta, mitä jokaisen vanhemman tulisi tietää netin vaaroista.
Vanhemmuus digiaikana voi olla haastavaa.
Älä jää ahdistavien kysymysten ja ajatuksien kanssa yksin. Löydät tältä sivulta vinkkejä, jotka auttavat suojaamaan lastasi verkossa.
Näin teet somealustoista turvallisempia lapselle!
Tarkista suosittujen sosiaalisen median alustojen turva-asetukset.
Jos lapsella on käytössä erilaisia sosiaalisen median alustoja, voi olla vaikea hahmottaa, miten niistä voi tehdä turvallisempia.
Ota tästä käyttöön konkreettiset ohjeet, mistä asetuksista on hyvä lähteä liikkeellä.
-
Ikäraja: 13 vuotta
Yksityiset tiedot: Kuka voi nähdä lapsen yksityiset tiedot, kuten milloin tämä on ollut viimeksi paikalla tai tämän profiilikuvan.
Katoavat viestit: Voit hallita, kuinka kauan viestit näkyvät.
Ryhmät: Kuka voi lisätä käyttäjän ryhmiin.
Live-sijainti: Kuka näkee reaaliajassa käyttäjän sijainnin.
Puhelut: Hiljennä tuntemattomat soittajat.
Estetyt yhteydenotot: Estetyt yhteystiedot eivät voi soittaa tai lähettää viestejä.
Sormenjälkilukija
Lisätietoa WhatsAppin yksityisyysasetuksista täällä.
-
Ikäraja: 13 vuotta
Tarkista tilin yksityisyysasetukset, eli kuka voi katsella lapsen videoita sekä seurata häntä.
Miten käyttäjä voi ilmiantaa asiattomia henkilöitä, videoita ja kommentteja tai estää muita käyttäjiä.
Miten epätoivotut sisällöt voi piilottaa. Tällöin TikTokin algoritmi näyttää tulevaisuudessa vähemmän samanlaisia videoita.
Rajoitettu tila -työkalu, jonka avulla voi rajoittaa sellaista sisältöä, joka ei sovi kaikelle yleisölle (Huom! Rajoitetusta tilasta huolimatta lapsi voi silti nähdä ahdistavaa sisältöä.)
Ruutuajan hallitseminen -työkalu, joka asettaa aikarajoituksen sille, miten paljon lapsi voi käyttää TikTokia päivässä.
Lisätietoa TikTokin yksityisyysasetuksista täällä.
-
Ikäraja: 13 vuotta
YouTube Kids on lapsille suunnattu versio, jonka tarkoituksena on suodattaa lapsille sopimaton sisältö pois.
Sopimattomat videot voi estää tai ilmiantaa.
Ilmaisversio näyttää lapsille mainoksia.
Vanhempi voi rajoittaa katseluajan kestoa.
Lisätietoa YouTuben yksityisyysasetuksista täällä.
-
Ikäraja: 13 vuotta
Yksityisyysasetukset, eli kuka voi nähdä lapsen sisältöjä ja seurata häntä.
Miten käyttäjä voi ilmiantaa asiattomia henkilöitä, julkaisuja ja kommentteja tai estää muita käyttäjiä.
Tutustukaa muihin nuorta koskeviin asetuksiin.
Lisätietoa Instagramista yksityisyysasetuksista täällä.
-
Ikäraja: 13 vuotta
Yksityisyysasetukset, eli kuka voi ottaa lapseen yhteyttä, lähettää hänelle ilmoituksia ja nähdä lapsen tarinat.
Onko lapsen profiili julkinen.
Kuka näkee lapsen sijainnin.
Kuka näkee, onko lapsi ollut aktiivinen.
Lisätietoa Snapchatista yksityisyysasetukista täällä.
Mitä lapset kohtaavat verkossa?
Ruutuaika ja koukuttavat sisällöt
On yksilöllistä, miten ruutuaika vaikuttaa eri ihmisiin. Tarkkaile oman lapsesi hyvinvointia.
Runsas ruutuaika voi näkyä lapsella ärtyneisyytenä, levottomuutena ja unettomuutena.
Tarkkaile isompaan kokonaiskuvaa: lapsen päivään mahtuu riittävästi lepoa, liikuntaa ja kasvokkaista vuorovaikutusta.
Varmista, että mediasisällöt ovat ikätason mukaisia ja tukevat lapsen hyvinvointia.
Nettikiusaaminen
Kiusaaminen netissä voi olla ulossulkemista, ilkeitä loukkaavia viestejä, perättömien huhujen jakamista tai kuvien ja yksityisten tietojen levittämistä.
Nettikiusaaminen voi olla myös rikos.
Jos lastasi kiusataan netissä, osoita empatiaa, tuomitse kiusaaminen, tue lastasi, selvitä tapauksesta lisätietoa ja ole tarvittaessa yhteydessä lapsesi kouluun. Jos tiedätte kiusaajan, ole yhteydessä häneen tai hänen vanhempiinsa.
Ahdistavat sisällöt
Ahdistavia sisältöjä voivat olla mm. vihapuhe, seksuaalinen tai väkivaltainen sisältö, kehonkuvaa vääristävä sisältö sekä sota- ja kriisiuutisointi.
Estä haitallisten sisällöt: noudata ikärajoja, hoida some- ja pelialustojen turva-asetukset kuntoon ja estä haitalliset sisällöt esim. ruutuaikasovelluksilla.
Tärkeintä on keskustella lapsen kanssa, miten somealustoja voi käyttää turvallisesti ja pitää digistä puhuminen osana arkista keskustelua.
Miten ratkoa vaikeita tilanteita?
Lue vanhempien yleisiä huolenaiheita ja ratkaisuehdotuksemme.
Mitä tehdä, kun lapsi ei halua tehdä mitään muuta kuin katsoa ruutua?
Avaa keskusteluyhteys lapsen kanssa. Onko lapsen käytökselle jokin syy? Esimerkiksi ongelmat kaverisuhteissa tai yksinäisyyden tunteet voivat vaikuttaa ruudun katsomisen määrään. Mitä mieltä lapsi itse on ruudun käyttönsä määrästä? Löytyykö häneltä tilanteeseen ratkaisua? Sopikaa yhdessä pelisäännöt ruudun katsomiselle niin, että päivään jää riittävästi aikaa velvollisuuksille, levolle, perheen kanssa vietetylle ajalle, kavereille ja harrastuksille.
Sitoudu myös itse näihin sääntöihin. Millainen ruuduton tekeminen voisi kiinnostaa lastasi? Varaa aikaa mukavalle ruuduttomalle tekemiselle. Sen ei tarvitse olla mitään kovin isoa. Lapsi voi kaivata esimerkiksi keskusteluhetkiä vanhemman kanssa iltapalapöydässä. Tukeudu muihin vanhempiin ja pura tunteitasi heille. Voit saada hyviä vinkkejä muilta, joilla on ollut samoja haasteita. Jos mitkään keinot eivät tepsi, hae tilanteeseen apua esimerkiksi kouluterveydenhuollosta.
Mitä voin tehdä, kun sain kuulla, että lapseni on kiusannut muita netissä?
Jos lapsi kertoo itse kiusanneensa, kiitä häntä rohkeudesta, että hän uskalsi kertoa asiasta. Pysy rauhallisena. Tuomitse kiusaaminen, mutta älä lastasi. Selvitä, mitä on tapahtunut ja keitä asia koskettaa. Ole tarvittaessa yhteydessä asianomaisiin ja kouluun. Kerratkaa tunne- ja empatiataitoja, ja hae tarvittaessa tukea omalle lapsellesi. Seuraa tilannetta ja varmista, että kiusaaminen loppuu.
Kuinka toimia, jos lastani kiusataan netissä?
Ole empaattinen ja lempeä. Kiusaamisesta kertominen on lapselle usein vaikeaa. Lohduta lastasi ja vakuuta, että kiusaaminen on aina väärin. Kerää tietoa tapahtuneesta. Mitä ja millä alustoilla kiusaamista on tapahtunut? Onko tekijä tai tekijät tiedossa? Tapahtuuko kiusaamista myös muissa paikoissa kuin netissä? Jos kiusaamisesta on todisteita, tallenna ne. Auta lastasi tarvittaessa ilmoittamaan kiusaamisesta alustan ylläpitoon. Ole tarvittaessa myös yhteydessä kouluun, jos tilanteeseen liittyy koulun oppilaita. Jos epäilet, että tilanteeseen liittyy rikos, ole yhteydessä poliisiin ja tee rikosilmoitus.
Lapseni on nähnyt jotain ahdistavaa tai pelottavaa netissä. En tiedä, mitä tehdä tai miten reagoida.
Ole rauhallinen ja empaattinen. Tarjoa suojaa lohtua ja juttele millaisia tuntemuksia sisältö lapsessa herättänyt. Juttelulle ei ole mitään kiirettä, joten anna lapsellesi aikaa kerätä ajatuksensa. Pelkkä sinun läsnäolosi ja ymmärrys voi auttaa lasta. Tehkää yhdessä jotain mukavaa, joka tuo turvallista oloa. Vai onko lapsella itsellään mielessä jokin puuha, mikä tuo hyvää mieltä. Älä vie lapseltasi laitetta pois. Se voi särkeä luottamusta. Mutta voitte pohtia miten ikäviä sisältöjä voi välttää ja keskittyä ennemmin hyvinvointia edistävään mediasisältöön.
Katso lisää, mistä on kyse!
Netin vaaroista puhuttaessa käytössä on erilaisia termejä, joiden sekaan on helppo eksyä.
Tarkista tästä, mitä mikäkin käsite tarkoittaa. Kun termit on itselle tuttuja, on niistä helpompi puhua myös lapsen kanssa.
-
Ruutuajalla tarkoitetaan kaikkea sitä aikaa, joka käytetään digilaitteiden, kuten puhelimen, digipelien, tv:n tai tietokoneen äärellä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tämänhetkinen suositus kouluikäisen ruutuajalle on alle kaksi tuntia päivässä. Runsas ruutuaika voi näkyä lapsessa ärtyneisyytenä, unettomuutena, aloitekyvyttömyytenä ja kehon kiputiloina.
On kuitenkin hyvin yksilöllistä, miten ruutu vaikuttaa eri ihmisiin. Ajan laskemisen lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mitä kaikkea ruudun äärellä tehdään. Mediasisällön tulee olla ikätasoisen mukaista ja lapsen hyvinvointia tukevaa.
Kiinnitä huomiota myös lapsen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja tasapainoiseen arkeen: varmista, että lapsi saa tarpeeksi unta ja lepoa, näkee ystäviään, tekee koulutehtävänsä, ulkoilee ja harrastaa.
-
Nettikiusaamista on kaikki toiminta esimerkiksi sosiaalisen mediassa tai digipeleissä, joka heikentää kiusatun hyvinvointia.
Nettikiusaamisen tunnusmerkkejä ovat toistuvuus, tarkoituksellisuus ja vallankäyttö.Kiusaaminen netissä voi olla ulossulkemista ryhmistä, ilkeiden ja loukkaavien viestien lähettämistä, perättömien huhujen levittämistä tai kuvien ja yksityisen tiedon levittämistä.
Joskus kiusaaminen voi täyttää rikoksen tunnusmerkit. Rikoksia ovat esimerkiksi toisena henkilönä esiintyminen, julkinen maineen pilaaminen, tilin kaappaaminen, toisen kuvien tai tietojen levittäminen, laiton uhkaus tai pakottaminen.
Rikosoikeudellinen vastuu alkaa, kun henkilö on 15 vuotta, mutta vahingonkorvausvastuulle ei ole määritetty ikärajaa.
-
Vihapuhetta on kaikki se ilmaisu, joka lietsoo, levittää tai edistää vihaa yhtä ihmistä tai ihmisryhmää kohtaan. Viestintä voi olla puhetta, kirjoitusta, kuvitusta, musiikkia, nettimeemejä tai videoita. Tapa ei välttämättä ole vihaista vaan voi olla verhottu huumorin keinoihin, mutta se on vihapuhetta, jos se levittää suvaitsemattomuutta ja haitallisia stereotypioita.
Vihapuhe kohdistuu hyvin usein etniseen alkuperään, uskontoon, sukupuoleen, vammaan tai seksuaalisuuteen. Näin ollen se eroaa kiusaamisesta, vaikka siinä voi olla hyvin samoja alistamisen keinoja. Vihapuhe kaventaa sananvapautta, koska sen tarkoitus on hiljentää ihmisiä tai ihmisryhmiä. Se voi myös ylittää rikoskynnyksen.
Vihapuheeseen voi puuttua ottamalla kuvakaappauksen, tekemällä ilmoituksen ylläpitoon ja tekemällä rikosilmoituksen poliisille.
-
Pelastakaa Lasten selvityksen mukaan 50 % lapsista on nähnyt väkivaltaista tai muuten ahdistavaa sisältöä somessa, peleissä tai uutisissa.
Lapset kertovat, että sisällöt voivat olla haasteita, joissa ihminen vahingoittaa itseään, tappelu- ja nöyryytysvideoita, sotasisältöä, kouluampumista käsittelevää sisältöä ja uutisointia tapahtumista, jotka käsittelevät terrori-iskuja, onnettomuuksia tai katastrofeja.
Keinoja estää haitallisten sisältöjen päätyminen lapsen silmille on noudattaa mediasisältöjen ikärajoja, varmistaa some- ja pelialustojen turva-asetukset kuntoon ja estää haitalliset sisällöt esimerkiksi ruutuaikasovelluksilla. Tärkeintä kuitenkin on keskustella lapsen kanssa, miten somealustoja voi käyttää turvallisesti ja tarvittaessa myös poistaa tai hiljentää sovellukset, jos ne täyttyvät esimerkiksi katastrofi- tai kouluturmauutisoinnilla.
Haitallinen sisältö voi aiheuttaa ahdistusta, nukahtamisvaikeuksia tai esimerkiksi pelkoa kouluun menemisestä. Jos lapsen muuttunut käytös mietityttää, ota asia puheeksi lapsen kanssa.
